< Jobin 38 >

1 Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
2 "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
3 Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.
Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
4 Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
5 Kuka on määrännyt sen mitat-tottapa sen tiedät-tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
6 Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,
Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
7 kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?
Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
8 Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,
Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
9 kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,
Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
10 kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet
Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
11 ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'?
Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
12 Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa,
Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
13 että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois?
Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
14 Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille;
Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
15 jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan.
Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
16 Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?
Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
17 Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit?
Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
18 Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät.
Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
19 Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija,
Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
20 että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?
Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
21 Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!
Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
22 Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot,
Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
23 jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi?
Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
24 Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?
Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
25 Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,
Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
26 niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole,
Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
27 niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
28 Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?
Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
29 Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?
Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
30 Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.
Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
31 Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?
Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
32 Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?
Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
33 Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?
Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
34 Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?
Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
35 Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
36 Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä?
Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
37 Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit,
Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
38 kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa takeltuneet?"
Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
39 "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän,
Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
40 kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?
Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
41 Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?
Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?

< Jobin 38 >