Jobin 36

1 Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:

Elihu puhui vielä ja sanoi:

2 "Maltahan vähän, niin julistan sinulle, sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.

Odota vielä vähä, minä osoitan sinulle sen; sillä minulla on vielä nyt jotakin Jumalan puolesta sanomista.

3 Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden;

Minä tuon minun ymmärrykseni kaukaa, ja osoitan, että minun Luojani on hurskas.

4 sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta-mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.

Sillä minun puheessani ei tosin ole petosta, minun ymmärrykseni on vilpitöin sinun edessäs.

5 Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.

Katso, Jumala on voimallinen, ei kuitenkaan hän ketään hylkää: Hän on voimallinen sydämensä väestä.

6 Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden.

Jumalatointa ei hän varjele, vaan auttaa köyhää oikeuteen.

7 Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle.

Ei hän käännä silmiänsä pois hurskaasta: hän on myös kuningasten kanssa istuimella: hän antaa heidän pysyä alinomati, että he korkiaksi tulevat.

8 Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä,

Ja ehkä vangit olisivat jalkapuussa, ja sidottuna surkeuden köysillä:

9 niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,

Niin hän ilmoittaa heille heidän työnsä ja rikoksensa, että he ovat tehneet väkivaltaa,

10 avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.

Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.

11 Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti.

Jos he kuulevat ja palvelevat häntä, niin he hyvissä päivissä vanhenevat ja ilolla elävät.

12 Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.

Jos ei he kuule, niin he kaatuvat miekalla, ja hukkuvat ennenkuin he sen havaitsevat.

13 Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.

Ulkokullatut kartuttavat vihan: ei he huuda, kuin he vankina ovat;

14 Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.

Niin heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä huorintekiäin seassa.

15 Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.

Mutta vaivaista auttaa hän vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.

16 Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.

Hän tempaa sinunkin ahdistuksen kidasta avaruuteen, jolla ei pohjaa ole; ja sinun pöydälläs on lepo, täytetty kaikella hyvällä.

17 Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.

Ja sinä olet täydellisesti havaitseva jumalattoman tuomion; mutta tuomio ja oikeus vahvistaa sinun.

18 Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.

Katso, ettei viha ole vietellyt sinua voimassas, eli suuret lahjat ole kääntäneet sinua.

19 Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset?

Luuletkos hänen huolivan jalouttas, kultaa eli jonkun väkevyyttä ja varaa?

20 Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa.

Ei sinun tarvitse ikävöidä yötä, karatakses ihmisten päälle siallansa.

21 Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.

Kavahda sinuas, ja älä käännä sinuas vääryyteen, niikuin sinä surkeuden tähden ruvennut olet.

22 Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?

Katso, Jumala on korkia voimassansa: kuka on senkaltainen opettaja kuin hän on?

23 Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?

Kuka tutkii hänen tiensä? ja kuka sanoo hänelle: sinä teet väärin?

24 Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat;

Muista, ettäs ylistät hänen töitänsä, niinkuin ihmiset veisaavat.

25 kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.

Sillä kaikki ihmiset sen nähneet ovat: Ihmiset näkevät sen kaukaa.

26 Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää.

Katso, Jumala on suuri, ja emme tiedä sitä: hänen vuosilukunsa ovat arvaamattomat.

27 Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,

Sillä hän tekee veden pieniksi pisaroiksi, ja ajaa pilvensä kokoon sateeksi,

28 jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.

Että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat vahvasti ihmisten päälle.

29 Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?

Koska hän aikoo hajoittaa pilvensä ja majansa jylinän.

30 Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.

Katso, niin hän levittää valkeutensa sen päälle, ja peittää meren syvyyden.

31 Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon.

Sillä näillä tuomitsee hän kansan; ja antaa ruokaa runsaasti.

32 Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.

Hän kätkee valkeuden käsissänsä, ja käskee sen palata.

33 Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä, jopa karjakin hänen tulonsa."

Sen ilmoittaa hänen lähimmäisensä, joka on pitkäisen viha pilvissä.