< Sakarjan 5 >

1 Ja minä taas nostin silmäni ja näin, ja katso, siinä oli lentävä kirja.
Ne atingʼo wangʼa kendo, mi napo ka aneno kalatas mafuyo e kor yamo!
2 Ja hän sanoi minulle: mitäs näet? Mutta minä sanoin: minä näen lentävän kirjan, joka on kaksikymmentä kyynärää pitkä ja kymmenen kyynärää leviä.
Nopenja niya, “En angʼo mineno?” Ne adwoke niya, “Kalatas mafuyo e kor yamo, ma borne oromo fut piero ochiko gaboro, to lachne fut piero angʼwen gochiko.”
3 Ja hän sanoi minulle: se on se kirous, joka käy kaiken maan ylitse: sillä jokainen varas tästä (kansasta) niinkuin muistakin sanoo itsensä viattomaksi; ja kaikki valapattoiset tästä niinkuin muutkin sanovat itseänsä viattomaksi.
Eka nowachona niya, “Ma e kwongʼ madhi e piny duto; nikech mana kaka owacho e bathe konchiel, jokwoge duto ibiro negi kendo kaluwore gi gima owacho e bathe komachielo, joma kwongʼore gi miriambo, bende ibiro negi.
4 Mutta minä tahdon sen tuottaa edes, sanoo Herra Zebaot, että sen pitää tuleman varkaan huoneesen, ja sen huoneesen, joka minun nimeni kautta väärin vannoo: ja sen pitää pysymän heidän huoneessansa; ja se on sen kuluttava puinensa ja kivinensä.
Jehova Nyasaye Maratego wacho ni, ‘Abiro ore mondo odonji e od jakuo kendo e od ngʼat makwongʼore gi miriambo gi nyinga. Kwongʼno nosik e udigo matiekgi nyaka kite mogerego duto.’”
5 Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, läksi ulos, ja sanoi minulle: nosta nyt silmäs ja katso, mitä sieltä käy ulos.
Eka malaika mane loso koda nosudo machiegni mowachona niya, “Tingʼ wangʼi malo mondo ine gima bironi, ni en angʼo?”
6 Ja minä sanoin: mikä se on? Hän sanoi: sieltä käy ephan mitta ulos; ja sanoi: se on heidän näkönsä kaikessa maassa.
Napenjo niya, “En angʼo?” To nodwoka niya, “En atonga mar pimo mopongʼ gi richo mag ji e piny ngima.”
7 Ja katso, lyijyinen kansi nousi auki; ja siellä istui yksi vaimo keskellä ephaa.
Apoya nono raumne mapek mar chuma noel kendo ne aneno dhako moro kobet piny ei atongano!
8 Ja hän sanoi: se on jumalattomuus; ja hän heitti sen keskelle mittaa, ja laski lyijyn kappaleen myös mitan suulle.
Malaika nowacho niya, “Ma en richo.” Omiyo nodhiro dhakono kodwoko ei atonga mi noumo dho atongano gi raum mapekno.
9 Ja minä nostin silmäni ja näin, ja katso, kaksi vaimoa läksi ulos, joilla olivat siivet, joita tuuli ajoi, ja heidän siipensä olivat niinkuin nälkäkurjen siivet, ja ne nostivat ephan mitan maan ja taivaan välille.
Eka natingʼo wangʼa, mi napo kaneno mon ariyo ka huyo e kor yamo. Ne gin gi bwombe ariyo machalo gi mag nyamnaha, kendo negikawo atonga mi gidhigo e kor polo malo.
10 Ja minä sanoin enkelille, joka minun kanssani puhui: kuhunka he sen mitan vievät?
Napenjo malaika mane loso koda niya, “Gitero atongano kanye?”
11 Hän sanoi minulle: että hänelle rakennettaisiin huone Sinearin maalla, ja se valmistettaisiin, ja asetettaisiin perustuksensa päälle.
Nodwoka niya, “Gitere e piny Babulon mondo gigerne ot kuno. Ka odno oseikore, to noket atongano kare moselosne kanyo.”

< Sakarjan 5 >