Roomalaisille 6
1 Mitäs siis meidän pitää sanoman? Pitääkö meidän vielä synnissä oleman, että armo suuremmaksi tulis?
Eshe eebi noeteti? Ik' s'aato bí ayituwok'o morrats kup'ar beyonowa?
2 Pois se! Me, jotka synnille kuolleet olemme, kuinkas meidän vielä pitäis siinä elämän?
Woteratse! no k'iron galetsok'o morratse galetswotsi wotefetsr aawk'oneya morratse kup'ar nobeeti?
3 Ettekö te tiedä, että me kaikki, jotka olemme Jesuksessa Kristuksessa kastetut, me olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Krstos Iyesusnton ik wotosh gupets jamwots, b́ k'irono kaytswotsi wotosh, no guupetsok'o danatsteya?
4 Niin me olemme siis hänen kanssansa haudatut kasteen kautta kuolemaan: että niinkuin Kristus on kuolleista Isän kunnian kautta herätetty, niin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Gupon bínton noduukeyor b́k'ironowere kaytsuwotsi woterone, mansh Krstos Niho mangon k'irotse b́ tuutsok'o noowere handr beyon beetuwone.
5 Sillä jos me ynnä hänen kanssansa olemme istutetut yhdenkaltaiseen kuolemaan, niin me myös tulemme yhdenkaltaiseksi ylösnousemisessa,
B́ k'iron bínton ik nowottsok'o k'irotse b́tuwon bínton ik wotituwone.
6 Tietäen sen, että meidän vanha ihminen on ristiinnaulittu hänen kanssansa, että synnin ruumis pitää turmeltaman, ettemme tästedes syntiä palvelisi.
No ats morretso no atse b́tuwituwok'o morrosh guuts nowoto b́ oritwok'o no ats nato Krstosnton jitetsok'o danfone.
7 Sillä se, joka kuollut on, hän on synnistä vanhurskaaksi tehty.
K'irts asho morrosh kewewotse nas'o keshre.
8 Mutta jos me olemme Kristuksen kanssa kuolleet, niin me uskomme, että me saamme myös elää hänen kanssansa,
Eshe Krstosnton nok'iriyakon bínton kashon nobetuwok'o amanituwone,
9 Ja tiedämme, ettei Kristus, joka kuolleista herätetty on, silleen kuole, eikä kuolema saa tästedes hänen päällensä valtaa.
Krstos k'irotse b́tuutsi jangosh gitlo b́ k'irawok'onat k'ironuwere bíyatse alo b́deshawok'o danfone.
10 Sillä sen, kuin hän kuollut on, sen hän synnille kuoli yhden kerran; vaan sen, kuin hän elää, sen hän elää Jumalalle.
K'iroone b́jamon iknoto morrosh k'irre, kashon b́beyonmó Ik'oshe b́beyiri.
11 Niin myös te siksi teitänne pitäkäät, että te olette kuolleet synnille, mutta elätte Jumalalle, Jesuksen Kristuksen meidän Herran kautta.
Mank'o it k'iron k'alwok'o k'alewon morratse it k'aletsok'o Krstos Iyesus weeron Ik'osh kashon itbeyirwok'o taawwere.
12 Niin älkäät salliko synnin vallita kuolevaisessa ruumiissanne, niin että te häntä kuulisitte hänen himoissansa.
Mansh morro it ats k'iritwatse alo b́detsetwok'onat it meets tewnosh keewetswotsi itn b́woshitwok'o eekk'ayere.
13 Ja älkäät antako teidän jäseniänne vääryyden sota-aseiksi synnille, mutta antakaat teitänne Jumalalle, niinkuin kuolleista eläviksi tulleet, ja teidän jäsenenne Jumalalle vanhurskauden sota-aseiksi.
Mank'o it atsi kayuwotsi gondosh k'ac'o woshder morrosh kewik'ayere, ernmó k'irotse tuwat kashetswotsi it wottsok'o woshde'er it tooko Ik'osh t'intsuwere, it atsi kay jamwotsi kááwu finosh k'ac'o woshde'er Ik'osh kewiwere.
14 Sillä ei synnin pidä teitä vallitseman, ettette ole lain, vaan armon alla.
And it beyir s'aatoniyere dasha bako nemoniyere dash wot b́k'aztsotse morro itn b́ keewo geyiratse.
15 Kuinkas siis? Pitääkö meidän syntiä tekemän, ettemme lain alla ole, vaan armon? Pois se!
Eshe eege no eteti? Nemoniyere dash nowoto b́ oorere s'aatoniyere dash wotar morro finone eteya? B́jamon woteratse!
16 Ettekö te tiedä, että jolle te annatte itsenne palvelioiksi kuulemaan, sen palveliat te olette, jolle te kuuliaiset olette, taikka synnille kuolemaksi eli kuuliaisuudelle vanhurskaudeksi?
Bísh alewosh guutswotsi wotosh it tooko bísh it t'iintsiruwosh, bísh it aleyirwosh b́guutsuwotsi it wottsok'o danatsteya? K'irosh morri guutswotsi wee kááwwotosh aleyi guutswots itne.
17 Mutta Jumalan olkoon kiitos, että olitte synnin palveliat, mutta nyt te olette sydämestänne kuuliaiset sen opin esikuvalle, johonka te annetut olette.
Itiye shin morrosh guutse it teshi, andmó itsh imets danosh it nibon itazazetsotse Ik'osh údo wotowe.
18 Ja että te olette vapahdetut synnistä, niin te olette vanhurskauden palvelioiksi tulleet.
Morrosh guuts wototse nas'o keshat kááawu woti guutswotsi woterte.
19 Minä puhun ihmisten tavalla, teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuutta ja vääryyttä palvelemaan vääryyteen, niin antakaat nyt jäsenenne vanhurskautta palvelemaan pyhitykseen.
Taa hank'o ashosh b́wotit noon keew keewon tkeewir ash azeyon maawuk it wottsatsne. Shin shin it atsi kay kayuwotsi bokiimish weeri gondonat nemalon beyosh guutswotsi woshdek'at it t'intstsok'o andoor itatsi kayuwots bo S'ayinetwok'o kááw wotosh guutswotsi woshde'er t'intswere.
20 Sillä koska te olitte synnin palveliat, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
Morrosh guutso itteshor kááwo fino finosh kic'erak itne b́teshi.
21 Mitä hedelmää siis teidän silloin niistä oli, joita te nyt häpeätte? Sillä niiden loppu on kuolema.
Bére, manoor eebi it daatsi? And iti b́ jitsiyiruwoniyere okoon eegor daatsatste, keewhan b́ s'uwo k'ire.
22 Mutte että te nyt olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelioiksi tulleet, niin teillä on teidän hedelmänne pyhyyteen, mutta lopuksi ijankaikkinen elämä. (aiōnios g166)
Andmó morri guuts wototse nas'o keshat Ik'o guutsuwotsi itwottsotse S'ayin woto daatsitute, weeronwere b́s'uwatse dúre dúri kashe. (aiōnios g166)
