Psalmien 88
1 Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,
A song. A psalm of the descendants of Korah. For the music director. To the tune “Mahalath Leannoth.” A maskil by Heman the Ezrahite Lord, God of my salvation, I cry out to you day and night.
2 Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.
Please listen to my prayer; hear my words as I plead with you.
My life is full of troubles, and my death is approaching. (Sheol h7585)
4 Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.
I'm counted among the dying; a man with no strength.
5 Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.
I am abandoned among the dead, lying like a corpse in the grave, forgotten and beyond your care.
6 Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.
You have placed me in a deep pit, in the depths of darkness.
7 Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, (Sela)
Your hostility crushes me; you are drowning me under your crashing waves. (Selah)
8 Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
You have made my friends avoid me by making me look repulsive to them. I'm trapped, I can't go out.
9 Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
I've cried my eyes out begging you every day for your help, Lord, holding out my hands to you.
10 Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? (Sela)
Do you do miracles among the dead? Do the dead stand up to praise you? (Selah)
11 Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
Your faithful love—is it mentioned in the grave? Your trustworthiness—is it discussed in the place of destruction?
12 Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?
Are the wonderful things you do known in the darkness? Is your goodness known in the land of forgetfulness?
13 Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.
But I cry out to you for help; every morning I pray to you.
14 Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?
Lord, why do you reject me? Why do you turn away from me?
15 Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.
I have been sick since I was young, often at death's door. I have had to bear the terrible things you've done to me. I'm in despair!
16 Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.
Your anger has overcome me; the terrible things you do have destroyed me.
17 Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.
They surround me all the time like floodwaters, swallowing me up.
18 Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.
You have made my family and friends avoid me. Darkness is my only friend.
