Psalmien 81
1 Gittitin päällä, edelläveisaajalle, Asaphin (Psalmi.) Veisatkaat iloisesti Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme: ihastukaat Jakobin Jumalalle.
To the ouercomer in the pressours of Asaph. Make ye fulli ioye to God, oure helpere; synge ye hertli to God of Jacob.
2 Ottakaat psalmit ja tuokaat kanteleet, iloiset harput ja psaltari.
Take ye a salm, and yyue ye a tympan; a myrie sautere with an harpe.
3 Soittakaat pasunilla uudessa kuussa, meidän lehtimajamme juhlapäivänä.
Blowe ye with a trumpe in Neomenye; in the noble dai of youre solempnite.
4 Sillä se on tapa Israelissa, ja Jakobin Jumalan oikeus.
For whi comaundement is in Israel; and doom is to God of Jacob.
5 Sen hän pani Josephissa todistukseksi, koska he Egyptin maalta läksivät, ja oudon kielen kuulleet olivat.
He settide that witnessing in Joseph; whanne he yede out of the lond of Egipt, he herde a langage, which he knew not.
6 Minä olen heidän olkansa kuormasta vapahtanut; ja heidän kätensä pääsivät tiiliä tekemästä.
He turnede a wei his bak fro birthens; hise hondis serueden in a coffyn.
7 Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden tykönä, (Sela)
In tribulacioun thou inwardli clepidist me, and Y delyuerede thee; Y herde thee in the hid place of tempest, Y preuede thee at the water of ayenseiyng.
8 Kuule, minun kansani, minä todistan sinun seassas: Israel, jospa sinä minua kuulisit!
My puple, here thou, and Y schal be witnesse ayens thee;
9 Ei pidä sinun seassas muukalainen jumala oleman, ja ei pidä sinun vierasta jumalaa kumartaman.
Israel, if thou herist me, a fresche God schal not be in thee, and thou schalt not worschipe an alien god.
10 Minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinun vein ulos Egyptin maalta: levitä suus, niin minä sen täytän.
For Y am thi Lord God, that ladde thee out of the lond of Egipt; make large thi mouth, and Y schal fille it.
11 Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, ja Israel ei totellut minua.
And my puple herde not my vois; and Israel yaue not tente to me.
12 Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen, vaeltamaan neuvonsa jälkeen.
And Y lefte hem aftir the desiris of her herte; thei schulen go in her fyndyngis.
13 Jos minun kansani kuulis minua, ja Israel minun teissäni kävis,
If my puple hadde herde me; if Israel hadde go in my weies.
14 Niin minä pian heidän vihollisensa painaisin alas, ja käteni kääntäisin heidän vihollistensa päälle,
For nouyt in hap Y hadde maad low her enemyes; and Y hadde send myn hond on men doynge tribulacioun to hem.
15 Ja Herran viholliset hukkaan tulisivat; mutta heidän aikansa olisi ijankaikkisesti pysyvä,
The enemyes of the Lord lieden to hym; and her tyme schal be in to worldis.
16 Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla, ja ravitsisin heitä hunajalla kalliosta.
And he fedde hem of the fatnesse of whete; and he fillide hem with hony of the stoon.
