Psalmien 71
1 Sinuun, Herra, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä.
In You, O YHWH, I have trusted, Do not let me be disappointed for all time.
2 Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.
You deliver me in Your righteousness, And cause me to escape, Incline Your ear to me, and save me.
3 Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.
Be a rock to me—a habitation, To go in continually, You have given command to save me, For You [are] my rock and my bulwark.
4 Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä.
O my God, cause me to escape From the hand of the wicked, From the hand of the perverse and violent.
5 Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.
For You [are] my hope, O Lord YHWH, My trust from my youth.
6 Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.
I have been supported from the womb by You, You cut me out from my mother’s bowels, My praise [is] continually in You.
7 Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani.
I have been as a wonder to many, And You [are] my strong refuge.
8 Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä.
My mouth is filled [with] Your praise, All the day [with] Your beauty.
9 Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen.
Do not cast me off at the time of old age, Do not forsake me according to the consumption of my power.
10 Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät,
For my enemies have spoken against me, And those watching my soul have taken counsel together,
11 Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa.
Saying, “God has forsaken him, Pursue and catch him, for there is no deliverer.”
12 Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan.
O God, do not be far from me, O my God, make haste for my help.
13 Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
They are ashamed, they are consumed, Who are opposing my soul, They are covered [with] reproach and blushing, Who are seeking my evil,
14 Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.
And I continually wait with hope, And have added to all Your praise.
15 Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea.
My mouth recounts Your righteousness, All the day Your salvation, For I have not known the numbers.
16 Minä vaellan Herran, Herran väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.
I come in [the] might of Lord YHWH, I mention Your righteousness—Yours alone.
17 Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.
God, You have taught me from my youth, And until now I declare Your wonders.
18 Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille.
And also to old age and grey hairs, O God, do not forsake me, Until I declare Your strength to a generation, Your might to everyone that comes.
19 Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?
And Your righteousness, O God, [is] to the heights, Because You have done great things, O God, who [is] like You?
20 Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä.
Because You have showed me many and sad distresses, You turn back—You revive me, And from the depths of the earth, You turn back—You bring me up.
21 Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen.
You increase my greatness, And You surround—You comfort me,
22 Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa.
I also thank You with a vessel of stringed instrument, Your truth, O my God, I sing to You with a harp, O Holy One of Israel,
23 Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.
My lips cry aloud when I sing praise to You, And my soul that You have redeemed,
24 Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
My tongue also utters Your righteousness all the day, Because ashamed—because confounded, Have been those seeking my evil!
