Psalmien 54

1 Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla, Kuin Siphiläiset tulivat ja sanoivat Saulille: David on lymyttänyt itsensä meidän tykönämme. Auta minua Jumala sinun nimelläs, ja saata minulle oikeus sinun väkevyydelläs.

Til songmeisteren, med strengleik; ein song til lærdom av David, då zifitarne kom og sagde til Saul: «David held seg løynd hjå oss.» Gud, frels meg ved ditt namn, og døm meg til min rett ved di kraft!

2 Jumala, kuule minun rukoukseni, ota korviis minun suuni sanat.

Gud, høyr mi bøn, vend øyra til ordi frå min munn!

3 Sillä muukalaiset karkasivat minua vastaan, ja väkivaltaiset väijyivät minun sieluani: ei he pitäneet Jumalaa silmäinsä edessä, (Sela)

For framande stend upp imot meg, og valdsmenner stend meg etter livet; dei hev ikkje Gud for augo. (Sela)

4 Katso, Jumala auttaa minua: Herra tukee minun sieluani.

Sjå, Gud hjelper meg, Herren er den som held uppe mi sjæl.

5 Hän kostaa minun vihollisteni pahuuden: hajoita ne totuudessas.

Det vonde skal falla tilbake på deim som lurar på meg; gjer deim til inkjes i din truskap!

6 Niin minä mielelläni sinulle uhraan: minä kiitän, Herra, sinun nimeäs, sillä se on hyvä.

Med viljugt hjarta vil eg ofra til deg; ditt namn vil eg prisa, Herre, for det er godt.

7 Sillä hän on pelastanut minun kaikesta hädästä; ja minun silmäni ovat nähneet minun viholiseni.

For det friar meg ut or all naud, og på mine fiendar ser mitt auga med lyst.