Psalmien 36
1 Davidin, Herran palvelian Psalmi, edelläveisaajalle. Se on sydämestäni sanottu jumalattomain menosta: ei he ensinkään Jumalaa pelkää.
Dicho de la rebelión del impío en medio de mi corazón: No hay temor de Dios delante de sus ojos.
2 Sillä hän suosittelee itsiänsä silmäinsä edessä, niinkauvan kuin hän löytää pahuutensa, saattaaksensa vihaa matkaan.
Por tanto se lisonjea en sus ojos para hallar su iniquidad, para aborrecerla.
3 Hänen suunsa sanat ovat vääryys ja petos; ei hän tahdo enempää ymmärtää, että hän jotakin hyvää tekis,
Las palabras de su boca son iniquidad y fraude; no quiso entender para hacer bien.
4 Mutta ajattelee vuoteessansa vahinkoa, ja pysyy vahvasti pahalla tiellä; ja ei he mitään pahaa hylkää.
Iniquidad piensa sobre su cama; está sobre camino no bueno, no aborrece el mal.
5 Herra, sinun laupiutes ulottuu niin leviältä kuin taivas on, ja sinun totuutes niin avaralta kuin pilvet juoksevat.
Jehová, hasta los cielos es tu misericordia; tu verdad hasta las nubes.
6 Sinun vanhurskautes on niinkuin Jumalan vuoret, ja sinun oikeutes niinkuin suuri syvyys: Herra, sinä autat sekä ihmiset että eläimet.
Tu justicia como los montes de Dios, tus juicios abismo grande; al hombre y al animal conservas, o! Jehová.
7 Kuinka kallis on sinun hyvyytes, Jumala! että ihmisten lapset sinun siipeis varjon alle uskaltavat.
¡Cuán ilustre es tu misericordia, o, Dios! y los hijos de Adam se abrigan en la sombra de tus alas.
8 He juopuvat sinun huonees runsaasta tavarasta, ja sinä juotat heitä hekumallas niinkuin virralla.
Embriagarse han de la grosura de tu casa: y del arroyo de tus delicias los abrevarás.
9 Sillä sinun tykönäs on elävä lähde, ja sinun valkeudessas me näemme valkeuden.
Porque contigo está el manadero de la vida; en tu lumbre veremos lumbre.
10 Levitä laupiutes niille, jotka sinun tuntevat, ja sinun vanhurskautes toimellisille.
Extiende tu misericordia a los que te conocen; y tu justicia a los rectos de corazón.
11 Älä salli minua tallattaa ylpeiltä; ja jumalattomain käsi älköön minua kukistako.
No venga contra mí pie de soberbia; y mano de impíos no me mueva.
12 Vaan anna pahointekiät siihen langeta, että he syöstäisiin pois, ja ei seisoalla pysyisi.
Allí cayeron los obradores de iniquidad; fueron rempujados, y no pudieron levantarse.
