< Psalmien 22 >

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.
Unto the end. For the tasks of early morning. A Psalm of David. O God, my God, look upon me. Why have you forsaken me? Far from my salvation are the words of my offenses.
2 Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.
My God, I will cry out by day, and you will not heed, and by night, and it will not be foolishness for me.
3 Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.
But you dwell in holiness, O Praise of Israel.
4 Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.
In you, our fathers have hoped. They hoped, and you freed them.
5 Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.
They cried out to you, and they were saved. In you, they hoped and were not confounded.
6 Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.
But I am a worm and not a man: a disgrace among men, and an outcast of the people.
7 Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.
All those who saw me have derided me. They have spoken with the lips and shook the head.
8 Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.
He has hoped in the Lord, let him rescue him. Let him save him because he chooses him.
9 Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.
For you are the one who has drawn me out of the womb, my hope from the breasts of my mother.
10 Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
I have been thrown upon you from the womb; from the womb of my mother, you are my God.
11 Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,
Do not depart from me. For tribulation is near, since there is no one who may help me.
12 Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.
Many calves have surrounded me; fat bulls have besieged me.
13 Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.
They have opened their mouths over me, just like a lion seizing and roaring.
14 Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.
And so, I have been poured out like water, and all my bones have been scattered. My heart has become like wax, melting in the midst of my chest.
15 Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.
My strength has dried up like clay, and my tongue has adhered to my jaws. And you have pulled me down, into the dust of death.
16 Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.
For many dogs have surrounded me. The council of the malicious has besieged me. They have pierced my hands and feet.
17 Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.
They have numbered all my bones. And they have examined me and stared at me.
18 He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.
They divided my garments among them, and over my vestment, they cast lots.
19 Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!
But you, O Lord, do not take your help far from me; be attentive to my defense.
20 Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.
O God, rescue my soul from the spear, and my only one from the hand of the dog.
21 Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.
Save me from the mouth of the lion, and my humility from the horns of the single-horned beast.
22 Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.
I will declare your name to my brothers. In the midst of the Church, I will praise you.
23 Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!
You who fear the Lord, praise him. All the offspring of Jacob, glorify him.
24 Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.
May all the offspring of Israel fear him. For he has neither spurned nor despised the pleas of the poor. Neither has he turned his face away from me. And when I cried out to him, he heeded me.
25 Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.
My praise is with you, within a great church. I will pay my vows in the sight of those who fear him.
26 Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.
The poor will eat and be satisfied, and those who yearn for the Lord will praise him. Their hearts will live forever and ever.
27 Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.
All the ends of the earth will remember, and they will be converted to the Lord. And all the families of the Gentiles will adore in his sight.
28 Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.
For the kingdom belongs to the Lord, and he will have dominion over the Gentiles.
29 Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.
All the fat of the earth have gnashed their teeth, and they have adored. In his sight, they will fall down, all those who descend to the ground.
30 Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.
And my soul will live for him, and my offspring will serve him.
31 He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.
There will be announced for the Lord a future generation, and the heavens will announce his justice to a people who will be born, whom the Lord has made.

< Psalmien 22 >