Psalmien 130

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Das profundezas a ti clamo, ó Senhor.

2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Senhor, escuta a minha voz: sejam os teus ouvidos atentos à voz das minhas suplicas.

3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Se tu, Senhor, observares as iniquidades, Senhor, quem subsistirá?

4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Porém contigo está o perdão, para que sejas temido.

5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Aguardo ao Senhor; a minha alma o aguarda, e espero na sua palavra.

6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

A minha alma aguarda ao Senhor, mais do que os guardas pela manhã, mais do que aqueles que vigiam pela manhã.

7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Espere Israel no Senhor, porque no Senhor há misericórdia, e nele há abundante redenção.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

E ele remirá a Israel de todas as suas iniquidades.