< Psalmien 105 >

1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
O give praise to the Lord; give honour to his name, talking of his doings among the peoples.
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Let your voice be sounding in songs and melody; let all your thoughts be of the wonder of his works.
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Have glory in his holy name; let the hearts of those who are searching after the Lord be glad.
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Let your search be for the Lord and for his strength; let your hearts ever be turned to him.
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
Keep in mind the great works which he has done; his wonders, and the decisions of his mouth;
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
O you seed of Abraham, his servant, you children of Jacob, his loved ones.
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
He is the Lord our God: he is judge of all the earth.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
He has kept his agreement in mind for ever, the word which he gave for a thousand generations;
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
The agreement which he made with Abraham, and his oath to Isaac;
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
And he gave it to Jacob for a law, and to Israel for an eternal agreement;
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
Saying, To you will I give the land of Canaan, the measured line of your heritage:
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
When they were still small in number, and strange in the land;
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
When they went about from one nation to another, and from one kingdom to another people.
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
He would not let anyone do them wrong; he even kept back kings because of them,
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
Saying, Put not your hand on those who have been marked with my holy oil, and do my prophets no wrong.
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
And he took away all food from the land, so that the people were without bread.
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
He sent a man before them, even Joseph, who was given as a servant for a price:
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
His feet were fixed in chains; his neck was put in iron bands;
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
Till the time when his word came true; he was tested by the word of the Lord.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
The king sent men to take off his chains; even the ruler of the people, who let him go free.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
He made him lord of his house, and ruler over everything he had;
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
To give his chiefs teaching at his pleasure, and so that his law-givers might get wisdom from him.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Then Israel came into Egypt, and Jacob was living in the land of Ham.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
And his people were greatly increased, and became stronger than those who were against them.
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
Their hearts were turned to hate against his people, so that they made secret designs against them.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
He sent Moses, his servant, and Aaron, the man of his selection.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
He let his signs be seen among the people, and his wonders in the land of Ham.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
He sent black night and made it dark; and they did not go against his word.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
At his word their waters were turned to blood, and he sent death on all their fish.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
Their land was full of frogs, even in the rooms of the king.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
He gave the word, and there came the dog-fly, and insects over all the land.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
He gave them ice for rain, and flaming fire in their land.
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
He gave their vines and their fig-trees to destruction, and the trees of their land were broken down.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
At his word the locusts came, and young locusts more than might be numbered,
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
And put an end to all the plants of their land, taking all the fruit of the earth for food.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
He put to death the first child of every family in the land, the first-fruits of their strength.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
He took his people out with silver and gold: there was not one feeble person among them.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
Egypt was glad when they went; for the fear of them had come down on them.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
A cloud was stretched over them for a cover; and he sent fire to give light in the night.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
At the people's request he sent birds, and gave them the bread of heaven for food.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
His hand made the rock open, and the waters came streaming out; they went down through the dry places like a river.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
For he kept in mind his holy word, and Abraham, his servant.
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
And he took his people out with joy, the men of his selection with glad cries:
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
And gave them the lands of the nations; and they took the work of the peoples for a heritage;
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
So that they might keep his orders, and be true to his laws. Give praise to the Lord.

< Psalmien 105 >