< Sananlaskujen 31 >
1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
The words of king Lemuel, the prophecy that his mother taught him:
2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
What, my son? and what, O son of my womb? and what, O son of my vows?
3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
Give not thy strength unto women, nor thy ways to them that destroy kings.
4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
It is not for kings, Lemuel, it is not for kings to drink wine, nor for rulers [to say], Where is the strong drink?
5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
— lest they drink and forget the law, and pervert the judgment of any of the children of affliction.
6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
Give strong drink unto him that is ready to perish, and wine unto the bitter of soul:
7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
let him drink, and forget his poverty, and remember his misery no more.
8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
Open thy mouth for the dumb, for the cause of all those that are left desolate.
9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
Open thy mouth, judge righteously, and minister justice to the afflicted and needy.
10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
Who can find a woman of worth? for her price is far above rubies.
11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
The heart of her husband confideth in her, and he shall have no lack of spoil.
12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
She doeth him good, and not evil, all the days of her life.
13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
She seeketh wool and flax, and worketh willingly with her hands.
14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
She is like the merchants' ships: she bringeth her food from afar;
15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
And she riseth while it is yet night, and giveth meat to her household, and the day's work to her maidens.
16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
She considereth a field, and acquireth it; of the fruit of her hands she planteth a vineyard.
17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
She girdeth her loins with strength, and maketh strong her arms.
18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
She perceiveth that her earning is good; her lamp goeth not out by night.
19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
She putteth her hands to the distaff, and her hands hold the spindle.
20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
She stretcheth out her hand to the afflicted, and she reacheth forth her hands to the needy.
21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
She is not afraid of the snow for her household; for all her household are clothed with scarlet.
22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
She maketh herself coverlets; her clothing is byssus and purple.
23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
Her husband is known in the gates, when he sitteth among the elders of the land.
24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
She maketh body linen and selleth it, and delivereth girdles unto the merchant.
25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
Strength and dignity are her clothing, and she laugheth [at] the coming day.
26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
She openeth her mouth with wisdom; and upon her tongue is the law of kindness.
27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
She surveyeth the ways of her household, and eateth not the bread of idleness.
28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
Her children rise up and call her blessed; her husband [also], and he praiseth her:
29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
Many daughters have done worthily, but thou excellest them all.
30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
Gracefulness is deceitful and beauty is vain; a woman [that] feareth Jehovah, she shall be praised.
31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
Give her of the fruit of her hands, and let her own works praise her in the gates.