Sananlaskujen 23
1 Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
Whanne thou sittist, to ete with the prince, perseyue thou diligentli what thingis ben set bifore thi face,
2 Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
and sette thou a withholding in thi throte. If netheles thou hast power on thi soule,
3 Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
desire thou not of his metis, in whom is the breed of `a leesing.
4 Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
Nyle thou trauele to be maad riche, but sette thou mesure to thi prudence.
5 Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
Reise not thin iyen to richessis, whiche thou maist not haue; for tho schulen make to hem silf pennes, as of an egle, and tho schulen flee in to heuene.
6 Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
Ete thou not with an enuyouse man, and desire thou not hise metis;
7 Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
for at the licnesse of a fals dyuynour and of a coniectere, he gessith that, that he knowith not. He schal seie to thee, Ete thou and drinke; and his soule is not with thee.
8 Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
Thou schalt brake out the metis, whiche thou hast ete; and thou schalt leese thi faire wordis.
9 Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
Speke thou not in the eeris of vnwise men; for thei schulen dispise the teching of thi speche.
10 Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
Touche thou not the termes of litle children; and entre thou not in to the feeld of fadirles and modirles children.
11 Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
For the neiybore of hem is strong, and he schal deme her cause ayens thee.
12 Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
Thin herte entre to techyng, and thin eeris `be redi to the wordis of kunnyng.
13 Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
Nile thou withdrawe chastisyng fro a child; for thouy thou smyte hym with a yerde, he schal not die.
Thou schalt smyte hym with a yerde, and thou schalt delyuere his soule fro helle. (Sheol h7585)
15 Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
Mi sone, if thi soule is wijs, myn herte schal haue ioye with thee;
16 Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
and my reynes schulen make ful out ioye, whanne thi lippis speken riytful thing.
17 Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
Thin herte sue not synneris; but be thou in the drede of the Lord al dai.
18 Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
For thou schalt haue hope at the laste, and thin abidyng schal not be don awei.
19 Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
Mi sone, here thou, and be thou wijs, and dresse thi soule in the weie.
20 Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
Nyle thou be in the feestis of drinkeris, nether in the ofte etyngis of hem, that bryngen togidere fleischis to ete.
21 Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
For men yyuynge tent to drinkis, and yyuyng mussels togidere, schulen be waastid, and napping schal be clothid with clothis.
22 Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
Here thi fadir, that gendride thee; and dispise not thi modir, whanne sche is eld.
23 Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
Bie thou treuthe, and nyle thou sille wisdom, and doctryn, and vndurstonding.
24 Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
The fadir of a iust man ioieth ful out with ioie; he that gendride a wijs man, schal be glad in hym.
25 Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
Thi fadir and thi modir haue ioye, and he that gendride thee, make ful out ioye.
26 Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
My sone, yyue thin herte to me, and thin iyen kepe my weyes.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
For an hoore is a deep diche, and an alien womman is a streit pit.
28 Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
Sche settith aspie in the weie, as a theef; and sche schal sle hem, whiche sche schal se vnwar.
29 Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
To whom is wo? to whos fadir is wo? to whom ben chidingis? to whom ben dichis? to whom ben woundis with out cause? to whom is puttyng out of iyen?
30 Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
Whether not to hem, that dwellen in wyn, and studien to drynke al of cuppis?
31 Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
Biholde thou not wyn, whanne it sparclith, whanne the colour therof schyneth in a ver.
32 Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
It entrith swetli, but at the laste it schal bite as an eddre doith, and as a cocatrice it schal schede abrood venyms.
33 Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
Thin iyen schulen se straunge wymmen, and thi herte schal speke weiwerd thingis.
34 Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
And thou schalt be as a man slepinge in the myddis of the see, and as a gouernour aslepid, whanne the steere is lost.
35 Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.
And thou schalt seie, Thei beeten me, but Y hadde not sorewe; thei drowen me, and Y feelide not; whanne schal Y wake out, and Y schal fynde wynes eft?
