Sananlaskujen 19
1 Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.
Betere is a pore man, that goith in his simplenesse, than a riche man bitynge hise lippis, and vnwijs.
2 Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.
Where is not kunnyng of the soule, is not good; and he that is hasti, in feet hirtith.
3 Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.
The foli of a man disseyueth hise steppis; and he brenneth in his soule ayens God.
4 Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.
Richessis encreessen ful many freendis; forsothe also thei ben departid fro a pore man, whiche he hadde.
5 Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.
A fals witnesse schal not be vnpunyschid; and he that spekith leesingis, schal not ascape.
6 Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.
Many men onouren the persoone of a myyti man; and ben frendis of hym that deelith yiftis.
7 Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.
The britheren of a pore man haten hym; ferthermore and the freendis yeden awei fer fro hym. He that sueth wordis oonli, schal haue no thing;
8 Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.
but he that holdith stabli the mynde, loueth his soule, and the kepere of prudence schal fynde goodis.
9 Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.
A fals witnesse schal not be vnpunyschid; and he that spekith leesyngis, schal perische.
10 Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.
Delices bicomen not a fool; nether `it bicometh a seruaunt to be lord of princes.
11 Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.
The teching of a man is knowun bi pacience; and his glorie is to passe ouere wickid thingis.
12 Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.
As the gnasting of a lioun, so and the ire of the king; and as deewe on eerbe, so and the gladnesse of the kyng.
13 Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.
The sorewe of the fadir is a fonned sone; and roofes droppynge contynueli is a womman ful of chiding.
14 Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.
Housis and richessis ben youun of fadir and modir; but a prudent wijf is youun propirli of the Lord.
15 Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.
Slouth bringith in sleep; and a negligent soule schal haue hungur.
16 Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.
He that kepith the comaundement of God, kepith his soule; but he that chargith not his weie, schal be slayn.
17 Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.
He that hath mercy on a pore man, leeneth to the Lord; and he schal yelde his while to hym.
18 Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;
Teche thi sone, and dispeire thou not; but sette thou not thi soule to the sleyng of hym.
19 Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.
Forsothe he that is vnpacient, schal suffre harm; and whanne he hath rauyschid, he schal leie to anothir thing.
20 Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.
Here thou counsel, and take thou doctryn; that thou be wijs in thi laste thingis.
21 Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.
Many thouytis ben in the herte of a man; but the wille of the Lord schal dwelle.
22 Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.
A nedi man is merciful; and betere is a pore iust man, than a man liere.
23 Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.
The drede of the Lord ledith to lijf `of blis; and he `that dredith God schal dwelle in plentee, with outen visityng `of the worste.
24 Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.
A slow man hidith his hond vndur the armpit; and putteth it not to his mouth.
25 Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.
Whanne a man ful of pestilence is betun, a fool schal be wisere. If thou blamist a wijs man, he schal vndurstonde techyng.
26 Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.
He that turmentith the fadir, and fleeth fro the modir, schal be ful of yuel fame, and schal be cursid.
27 Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.
Sone, ceesse thou not to here techyng; and knowe thou the wordis of kunnyng.
28 Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.
A wickid witnesse scorneth doom; and the mouth of vnpitouse men deuourith wickidnesse.
29 Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.
Domes ben maad redi to scorneris; and hameris smytynge ben maad redi to the bodies of foolis.
