Sananlaskujen 20
1 Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.
Wiyn is a letcherouse thing and drunkenesse is ful of noise; who euere delitith in these, schal not be wijs.
2 Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.
As the roryng of a lioun, so and the drede of the kyng; he that territh hym to ire, synneth ayens his owne lijf.
3 Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.
It is onour to a man that departith hym silf fro stryuyngis; but fonned men ben medlid with dispisyngis.
4 Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.
A slow man nolde ere for coold; therfor he schal begge in somer, and me schal not yyue to hym.
5 Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.
As deep watir, so counsel is in the herte of a man; but a wijs man schal drawe it out.
6 Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?
Many men ben clepid merciful; but who schal fynde a feithful man?
7 Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.
Forsothe a iust man that goith in his simplenesse, schal leeue blessid sones aftir hym.
8 Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.
A king that sittith in the seete of doom, distrieth al yuel bi his lokyng.
9 Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?
Who may seie, Myn herte is clene; Y am clene of synne?
10 Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.
A weiyte and a weiyte, a mesure and a mesure, euer eithir is abhomynable at God.
11 Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.
A child is vndurstondun bi hise studies, yf his werkis ben riytful and cleene.
12 Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.
An eere heringe, and an iye seynge, God made euere eithir.
13 Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.
Nyle thou loue sleep, lest nedynesse oppresse thee; opene thin iyen, and be thou fillid with looues.
14 Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.
Ech biere seith, It is yuel, it is yuel; and whanne he hath go awey, thanne he schal haue glorie.
15 Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.
Gold, and the multitude of iemmes, and a preciouse vessel, ben the lippis of kunnyng.
16 Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.
Take thou awei the cloth of hym, that was borewe of an othere man; and for straungeris take thou awei a wed fro hym.
17 Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.
The breed of a leesing is sweet to a man; and aftirward his mouth schal be fillid with rikenyng.
18 Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.
Thouytis ben maad strong bi counselis; and bateils schulen be tretid bi gouernals.
19 Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.
Be thou not medlid with him that schewith pryuetees, and goith gylefulli, and alargith hise lippis.
20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.
The liyt of hym that cursith his fadir and modir, schal be quenchid in the myddis of derknessis.
21 Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.
Eritage to which me haastith in the bigynnyng, schal wante blessing in the laste tyme.
22 Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.
Seie thou not, Y schal yelde yuel for yuel; abide thou the Lord, and he schal delyuere thee.
23 Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.
Abhomynacioun at God is weiyte and weiyte; a gileful balaunce is not good.
24 Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?
The steppis of man ben dressid of the Lord; who forsothe of men mai vndurstonde his weie?
25 Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.
Falling of man is to make auow to seyntis, and aftirward to withdrawe the vowis.
26 Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.
A wijs kyng scaterith wickid men; and bowith a bouwe of victorie ouer hem.
27 Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.
The lanterne of the Lord is the spirit of man, that sekith out alle the priuetees of the wombe.
28 Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.
Merci and treuthe kepen a kyng; and his trone is maad strong bi mekenesse.
29 Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.
The ful out ioiyng of yonge men is the strengthe of hem; and the dignyte of elde men is hoornesse.
30 Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.
The wannesse of wounde schal wipe aweie yuels, and woundis in the priuyere thingis of the wombe.
