Sananlaskujen 15
1 Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
A soft answere putteth away wrath: but grieuous wordes stirre vp anger.
2 Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
The tongue of the wise vseth knowledge aright: but the mouth of fooles babbleth out foolishnesse.
3 Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
The eyes of the Lord in euery place beholde the euill and the good.
4 Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
A wholesome tongue is as a tree of life: but the frowardnes therof is the breaking of ye minde.
5 Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
A foole despiseth his fathers instruction: but he that regardeth correction, is prudent.
6 Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
The house of the righteous hath much treasure: but in the reuenues of the wicked is trouble.
7 Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
The lippes of the wise doe spread abroade knowledge: but ye heart of the foolish doth not so.
8 Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
The sacrifice of the wicked is abomination to the Lord: but the prayer of the righteous is acceptable vnto him.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
The way of the wicked is an abomination vnto the Lord: but he loueth him that followeth righteousnes.
10 Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
Instruction is euill to him that forsaketh the way, and he that hateth correction, shall die.
11 Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol h7585)
Hell and destruction are before the Lord: how much more the hearts of the sonnes of men? (Sheol h7585)
12 Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
A scorner loueth not him that rebuketh him, neither will he goe vnto the wise.
13 Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
A ioyfull heart maketh a chearefull countenance: but by the sorow of the heart the minde is heauie.
14 Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
The heart of him that hath vnderstanding, seeketh knowledge: but the mouth of the foole is fedde with foolishnes.
15 Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
All the dayes of the afflicted are euill: but a good conscience is a continuall feast.
16 Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
Better is a litle with the feare of the Lord, then great treasure, and trouble therewith.
17 Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
Better is a dinner of greene herbes where loue is, then a stalled oxe and hatred therewith.
18 Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
An angrie man stirreth vp strife: but hee that is slowe to wrath, appeaseth strife.
19 Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
The way of a slouthfull man is as an hedge of thornes: but the way of the righteous is plaine.
20 Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
A wise sonne reioyceth the father: but a foolish man despiseth his mother.
21 Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
Foolishnes is ioy to him that is destitute of vnderstanding: but a man of vnderstanding walketh vprightly.
22 Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
Without cousel thoughts come to nought: but in the multitude of counsellers there is stedfastnesse.
23 Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
A ioy commeth to a man by the answere of his mouth: and how good is a word in due season?
The way of life is on high to the prudent, to auoyde from hell beneath. (Sheol h7585)
25 Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
The Lord will destroye the house of the proude men: but hee will stablish the borders of the widowe.
26 Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
The thoughts of ye wicked are abomination to the Lord: but the pure haue pleasant wordes.
27 Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
He that is greedie of gaine, troubleth his owne house: but he that hateth giftes, shall liue.
28 Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
The heart of the righteous studieth to answere: but the wicked mans mouth babbleth euil thinges.
29 Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
The Lord is farre off from the wicked: but he heareth the prayer of the righteous.
30 Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
The light of the eyes reioyceth the heart, and a good name maketh the bones fat.
31 Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
The eare that hearkeneth to the correction of life, shall lodge among the wise.
32 Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
Hee that refuseth instruction, despiseth his owne soule: but he that obeyeth correction, getteth vnderstanding.
33 Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
The feare of the Lord is the instruction of wisdome: and before honour, goeth humilitie.
