Markuksen 5
1 Ja he tulivat ylitse meren Gadaralaisten maakuntaan.
Ayant passé la mer, ils arrivèrent au pays des Géraséniens.
2 Ja kuin hän läksi haahdesta, kohtasi häntä kohta haudoista ihminen, jossa oli saastainen henki.
Et comme Jésus sortait de la barque, tout à coup vint à lui, du milieu des sépulcres, un homme possédé d'un esprit impur.
3 Jolla oli maja haudoissa, ja ei voinut kenkään häntä kahleilla sitoa;
Il avait sa demeure dans les sépulcres; et nul ne pouvait plus le tenir attaché, même avec une chaîne.
4 Sillä hän oli usein jalkapuissa ja kahleissa sidottuna, ja hän oli särkenyt kahleet ja jalkapuut rikkonut, ja ei kenkään voinut häntä asettaa.
Car on l'avait souvent chargé de liens aux pieds et de chaînes, et il avait brisé les chaînes et rompu ses liens, de sorte que personne ne pouvait en être maître.
5 Ja hän oli aina yötä ja päivää vuorissa ja haudoissa, ja parkui, ja hosui itsiänsä kivillä.
Sans cesse, le jour et la nuit, il errait au milieu des sépulcres et sur les montagnes, criant et se meurtrissant avec des pierres.
6 Mutta kuin hän näki taampana Jesuksen, juoksi hän ja lankesi maahan hänen eteensä,
Ayant aperçu Jésus de loin, il accourut, se prosterna devant lui,
7 Ja huutain suurella äänellä sanoi: mitä minun on sinun kanssas, Jesus, korkeimman Jumalan Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, ettet minua vaivaisi.
et, ayant poussé un cri, il dit d'une voix forte: " Qu'avez-vous à faire avec moi, Jésus, fils du Dieu très haut? Je vous adjure au nom de Dieu, ne me tourmentez point. "
8 (Sillä hän sanoi hänelle: lähde ulos saastainen henki ihmisestä.)
Car Jésus lui disait: " Esprit impur, sors de cet homme. "
9 Ja hän kysyi häneltä: mikä nimes on? Ja hän vastasi, sanoen: legio on minun nimeni; sillä meitä on monta.
Et il lui demanda: " Quel est ton nom? " Et il lui dit: " Mon nom est Légion, car nous sommes nombreux. "
10 Ja hän rukoili häntä suuresti, ettei hän lähettäisi heitä ulos siitä maakunnasta.
Et il le priait instamment de ne pas les envoyer hors de ce pays.
11 Niin oli siinä vuorten tykönä suuri sikalauma laitumella.
Or, il y avait là, le long de la montagne, un grand troupeau de porcs qui paissaient.
12 Ja kaikki ne perkeleet rukoilivat häntä, sanoen: laske meitä sikoihin, että me heihin menisimme sisälle.
Et les démons suppliaient Jésus, disant: " Envoyez-nous dans ces pourceaux, afin que nous y entrions. "
13 Ja Jesus salli kohta heidän. Ja saastaiset henget läksivät ulos ja menivät sikain sisälle. Ja lauma syöksi itsensä kohdastansa mereen (mutta heitä oli lähes kaksituhatta), ja he upposivat mereen.
Il le leur permit aussitôt, et les esprits impurs, sortant du possédé, entrèrent dans les pourceaux, et le troupeau, qui était d'environ deux mille, se précipita des pentes escarpées dans la mer et s'y noya.
14 Mutta sikain kaitsiat pakenivat ja saattivat sanoman kaupunkiin ja kyliin. Ja he menivät ulos katsomaan, mikä se oli joka tapahtui,
Ceux qui les gardaient s'enfuirent, et répandirent la nouvelle dans la ville et dans les campagnes. Les gens allèrent voir ce qui était arrivé;
15 Ja tulivat Jesuksen tykö ja näkivät sen, joka perkeleeltä riivattu oli, istuvan ja vaatetettuna ja toimellisena, jossa legio oli ollut; ja he pelkäsivät,
ils vinrent à Jésus, et virent le démoniaque, celui qui avait eu la légion, assis, vêtu, et sain d'esprit, et ils furent saisis de frayeur.
16 Ja ne, jotka sen nähneet olivat, juttelivat heille, kuinka perkeleeltä riivatulle tapahtunut oli, ja sioista.
Et ceux qui en avaient été témoins leur ayant raconté ce qui était arrivé au possédé et aux pourceaux,
17 Ja he rupesivat häntä rukoilemaan menemään pois heidän maaltansa.
ils se mirent à prier Jésus de s'éloigner de leurs frontières.
18 Ja kuin hän astui haahteen, niin se, joka perkeleeltä riivattu oli, rukoili, että hän sais hänen kanssansa olla.
Comme Jésus montait dans la barque, celui qui avait été possédé lui demanda la permission de le suivre.
19 Mutta ei Jesus häntä sallinut, vaan sanoi hänelle: mene kotias omaistes tykö, ja ilmoita heille, kuinka suuret työt Herra on sinulle tehnyt, ja on sinua armahtanut.
Jésus ne le lui permit pas, mais il lui dit: " Va dans ta maison, auprès des tiens, et raconte-leur tout ce que le Seigneur a fait pour toi, et comment il a eu pitié de toi. "
20 Ja hän meni ja rupesi saarnaamaan niissä kymmenessä kaupungissa, kuinka suuret työt Jesus oli hänelle tehnyt; ja he kaikki ihmettelivät.
Il s'en alla, et se mit à publier dans la Décapole tout ce que Jésus avait fait pour lui: et tous étaient dans l'admiration.
21 Ja kuin Jesus taas meni haahdella ylitse, kokoontui paljo kansaa hänen tykönsä, ja hän oli läsnä merta.
Jésus ayant de nouveau traversé la mer dans la barque, comme il était près du rivage, une grande foule s'assembla autour de lui.
22 Ja katso, synagogan päämies, Jairus nimeltä, tuli, ja kuin hän näki hänen, lankesi hän hänen jalkainsa tykö,
Alors vint un des chefs de la synagogue, nommé Jaïre, qui en le voyant, se jeta à ses pieds,
23 Ja rukoili häntä suuresti, sanoen: minun vähä tyttäreni on viimeisillänsä; tule ja pane kätes hänen päällensä, että hän paranis ja eläis.
et le pria avec instance, disant: " Ma fille est à l'extrémité; venez, imposez votre main sur elle, afin qu'elle soit guérie et qu'elle vive. "
24 Niin hän meni hänen kanssansa; ja paljo kansaa seurasi häntä, ja ahdistivat häntä.
Et il s'en alla avec lui, et une grande multitude le suivait et le pressait.
25 Ja vaimo, joka oli sairastanut punaista tautia kaksitoistakymmentä ajastaikaa,
Or il y avait une femme affligée d'un flux de sang depuis douze années;
26 Ja oli paljon kärsinyt monelta parantajalta, ja oli kuluttanut kaiken hyvyytensä, eikä mitään apua tuntenut, vaan tullut paljon pahemmaksi;
elle avait beaucoup souffert de plusieurs médecins, et dépensé tout son bien, et loin d'avoir éprouvé quelque soulagement, elle avait vu son mal empirer.
27 Kuin hän kuuli Jesuksesta, tuli hän kansan seassa takaa ja rupesi hänen vaatteisiinsa;
Ayant entendu parler de Jésus, elle vint dans la foule et toucha par derrière son manteau.
28 Sillä hän sanoi: jos minä ainoasti saan ruveta hänen vaatteisiinsa, niin minä paranen.
Car elle disait: " Si je touche seulement ses vêtements, je serai guérie. "
29 Ja hänen verilähteensä kohta kuivettui, ja hän tunsi ruumiissansa, että hän oli vitsauksestansa parantunut.
Aussitôt le flux de sang s'arrêta et elle sentit en son corps qu'elle était guérie de son infirmité.
30 Ja Jesus tunsi kohta itsessänsä voiman, joka hänestä lähtenyt oli, ja käänsi itsensä kansan seassa ja sanoi: kuka rupesi minun vaatteisiini?
Au même moment, Jésus connut en lui-même qu'une vertu était sortie de lui, et, se retournant au milieu de la foule, il dit: " Qui a touché mes vêtements? "
31 Ja hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: sinä näet, että kansa sinua ahdistaa ympäri, ja sinä sanoit: kuka minuun rupesi?
Ses disciples lui dirent: " Vous voyez la foule qui vous presse de tous côtés, et vous demandez: Qui m'a touché? "
32 Ja hän katsoi ympärinsä, että hän sen näkis, joka sen teki.
Et il regardait autour de lui pour voir celle qui l'avait touché.
33 Mutta vaimo pelkäsi ja vapisi, että hän tiesi, mitä hänen kohtaansa tapahtunut oli, tuli ja lankesi hänen eteensä, ja sanoi hänelle kaiken totuuden.
Cette femme, tremblante de crainte, sachant ce qui s'était passé en elle, vint se jeter à ses pieds, et lui dit toute la vérité.
34 Mutta hän sanoi hänelle: tyttäreni, sinun uskosi paransi sinun; mene rauhaan ja ole terve vitsauksestas.
Jésus lui dit: " Ma fille, ta foi t'a sauvée; va en paix, et sois guérie de ton infirmité. "
35 Kuin hän vielä puhui, tulivat muutamat synagogan päämieheltä, jotka sanoivat: sinun tyttäres on kuollut: mitäs silleen Mestaria vaivaat?
Il parlait encore, lorsqu'on vint de la maison du chef de synagogue lui dire: " Ta fille est morte, pourquoi fatiguer davantage le Maître? "
36 Mutta Jesus kohta kuultuansa sen sanan sanottavan, sanoi synagogan päämiehelle: älä pelkää, ainoastaan usko.
Mais Jésus entendant la parole qui venait d'être proférée, dit au chef de synagogue: " Ne crains rien, crois seulement. "
37 Ja ei hän sallinut kenenkään itsiänsä seurata, vaan Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, Jakobin veljen.
Et il ne permit à personne de l'accompagner, si ce n'est à Pierre, à Jacques et à Jean, frère de Jacques.
38 Ja hän tuli synagogan päämiehen huoneeseen, ja näki pauhinan ja ne, jotka itkivät ja porasivat paljon.
On arrive à la maison du chef de synagogue, et là il voit une troupe confuse de gens qui pleurent et poussent de grands cris.
39 Ja hän meni sisälle, ja sanoi heille: mitä te pauhaatte ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan makaa.
Il entre et leur dit: " Pourquoi tout ce bruit et ces pleurs? L'enfant n'est pas morte, mais elle dort. "
40 Ja he nauroivat häntä. Mutta kuin hän oli kaikki ajanut ulos, otti hän lapsen isän ja äidin kanssansa ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, ja meni sisälle, kussa lapsi makasi,
Et ils se moquaient de lui. Mais lui, les ayant tous fait sortir, prit avec lui le père et la mère de l'enfant, et les disciples qui l'accompagnaient, et entra dans le lieu où l'enfant était couchée.
41 Ja tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: talita kumi, se on sanottu: piikainen, (sinulle minä sanon), nouse ylös.
Et lui prenant la main, il lui dit: " Talitha qoumi, " c'est à dire: " Jeune fille, lève-toi, je te le dis. "
42 Ja kohta piika nousi ja kävi; sillä hän oli kahdentoistakymmenen ajastaikainen. Ja he hämmästyivät suurella hämmästyksellä.
Aussitôt la jeune fille se leva et se mit à marcher, car elle avait douze ans; et ils furent frappés de stupeur.
43 Ja hän haasti heitä kovin, ettei kenkään sitä saisi tietää, ja hän käski antaa hänelle syötävää.
Et Jésus leur défendit fortement d'en rien faire savoir à personne; puis il dit de donner à manger à la jeune fille.
