Markuksen 9
1 Ja hän sanoi heille: totisesti sanon minä teille: muutamat näistä, jotka tässä seisovat, ei pidä kuolemaa maistavan siihen asti kuin he näkevät Jumalan valtakunnan voimalla tulevan.
Il ajouta: "Je vous le dis, en vérité, parmi ceux qui sont ici, quelques-uns ne goûteront point la mort, qu'ils n'aient vu le royaume de Dieu venir avec puissance."
2 Ja kuuden päivän perästä, otti Jesus tykönsä Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, ja vei heidät erinänsä korkialle vuorelle yksinänsä: ja hän kirkastettiin heidän edessänsä,
Six jours après, Jésus prit avec lui Pierre, Jacques et Jean, et les conduisit seuls, à l'écart, sur une haute montagne, et il fut transfiguré devant eux.
3 Ja hänen vaatteensa tulivat kiiltäväksi ja sangen valkiaksi niinkuin lumi, ettei yksikään vaatteen painaja taida niin valkiaksi painaa maan päällä.
Ses vêtements devinrent étincelants, d'une blancheur aussi éclatante que la neige, et tels qu'aucun foulon sur la terre ne saurait blanchir ainsi.
4 Ja heille ilmestyi Elias Moseksen kanssa, jotka puhuivat Jesuksen kanssa.
Puis Elie et Moïse leur apparurent, conversant avec Jésus.
5 Ja Pietari vastaten sanoi Jesukselle: Rabbi, hyvä on meidän tässä olla: tehkäämme siis tähän kolme majaa, sinulle yhden, Mosekselle yhden ja Eliaalle yhden.
Pierre, prenant la parole, dit à Jésus: " Maître, il nous est bon d'être ici; dressons trois tentes, une pour vous, une pour Moïse, et une pour Elie. "
6 Vaan ei hän tietänyt, mitä hän puhui; sillä he olivat hämmästyneet.
Il ne savait ce qu'il disait, l'effroi les ayant saisis.
7 Ja pilvi tuli, joka ympäri varjosi heidät, ja ääni tuli pilvestä, sanoen: tämä on minun rakas Poikani, kuulkaat häntä.
Et une nuée les couvrit de son ombre, et de la nuée sortit une voix: " Celui-ci est mon Fils bien-aimé; écoutez-le. "
8 Ja kohta kuin he ympäri katsahtivat, ei he enään ketään nähneet, vaan Jesuksen yksin heidän kanssansa.
Aussitôt, regardant tout autour, ils ne virent plus personne, si ce n'est Jésus, seul avec eux.
9 Mutta kuin he menivät alas vuorelta, kielsi hän heidät kellenkään niitä sanomasta, mitä he näkivät, vaan sitte kuin Ihmisen Poika on kuolleista noussut.
Comme ils descendaient de la montagne, il leur défendit de raconter à personne ce qu'ils avaient vu, jusqu'à ce que le Fils de l'homme fût ressuscité des morts.
10 Ja he pitivät sanan mielessänsä, ja tutkivat keskenänsä, mitä se olis, nousta ylös kuolleista.
Et ils gardèrent pour eux la chose, tout en se demandant entre eux ce que signifiait ce mot: " être ressuscité des morts! "
11 Ja he kysyivät häneltä sanoen: mitä kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää ensin tuleman?
Ils l'interrogèrent et lui dirent: " Pourquoi donc les Scribes disent-ils qu'il faut qu'Elie vienne auparavant? "
12 Mutta hän vastaten sanoi heille: Elias tosin tulee ensin ja ojentaa kaikki: ja niinkuin on Ihmisen Pojasta kirjoitettu, että hänen pitää paljon kärsimän ja katsottaman ylön.
Il leur répondit: " Elie doit venir auparavant, et rétablir toutes choses; et comment est-il écrit du Fils de l'homme qu'il doit souffrir beaucoup et être méprisé?
13 Mutta minä sanon teille, että Elias on myös tullut, ja he tekivät hänelle, mitä he tahtoivat, niinkuin hänestä kirjoitettu oli.
Mais, je vous le dis, Elie est déjà venu, et ils l'ont traité comme ils ont voulu, selon qu'il est écrit de lui. "
14 Ja kuin hän tuli opetuslasten tykö, näki hän paljon kansaa heidän ympärillänsä, ja kirjanoppineet kamppailevan heidän kanssansa.
Etant retourné vers ses disciples, il vit une grande foule autour d'eux, et des Scribes qui discutaient avec eux.
15 Ja kohta kuin kaikki kansa näki hänen, hämmästyivät he ja juosten tykö tervehtivät häntä.
Toute la foule fut surprise de voir Jésus, et elle accourut aussitôt pour le saluer.
16 Ja hän kysyi kirjanoppineilta: mitä te kamppailette keskenänne?
Il leur demanda: " Sur quoi discutez-vous avec eux? "
17 Niin yksi kansan seasta vastasi ja sanoi: Mestari, minä toin sinun tykös poikani, jolla on mykkä henki.
Un homme de la foule lui répondit: " Maître, je vous ai amené mon fils, qui est possédé d'un esprit muet.
18 Ja kuin hän rupee hänen kimppuunsa, niin hän repelee häntä, ja hän vaahtuu, ja kiristelee hampaitansa, ja kuivettuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsilles, että he ajaisivat hänen ulos, ja ei he voineet.
Partout où l'esprit s'empare de lui, il le jette contre terre, et l'enfant écume, et grince des dents et il se dessèche; j'ai prié vos disciples de le chasser, et ils ne l'ont pu. —
19 Niin hän vastasi ja sanoi: oi sinä uskotoin sukukunta! kuinka kauvan minun pitää oleman teidän kanssanne? kuinka kauvan minä teitä kärsin? Tuokaat häntä minun tyköni.
O race incrédule, leur dit Jésus, jusques à quand serai-je avec vous? Jusques à quand vous supporterai-je? Amenez-le-moi. "
20 Ja he toivat sen hänen tykönsä. Ja kuin hän näki hänen, repäisi kohta henki häntä, ja hän lankesi maahan, ja kieritteli itsiänsä ja vaahtui.
On le lui amena. A sa vue, l'esprit agita soudain l'enfant avec violence; il tomba par terre et se roulait en écumant.
21 Ja hän kysyi hänen isältänsä: kuinka paljon aikaa sitte on kuin tämä on hänelle tullut? Hän sanoi: lapsuudesta;
Jésus demanda au père de l'enfant: " Combien y a-t-il de temps que cela lui arrive? — Depuis son enfance, répondit-il.
22 Ja hän heitti hänen usein tuleen ja vesiin, että hän hukuttais hänen. Mutta jos sinä jotakin voit, niin auta meitä ja armahda meidän päällemme.
Souvent l'esprit l'a jeté dans le feu et dans l'eau pour le faire périr; si vous pouvez quelque chose, ayez pitié de nous et secourez-nous. "
23 Niin sanoi Jesus hänelle: jos sinä sen voit uskoa, kaikki ovat uskovaiselle mahdolliset.
Jésus lui dit: " Si vous pouvez (croire), tout est possible à celui qui croit. "
24 Ja kohta pojan isä huusi itkien ja sanoi: Herra, minä uskon, auta minun epäuskoani.
Aussitôt le père de l'enfant s'écria, disant avec larmes: " Je crois (Seigneur); venez au secours de mon incrédulité "
25 Mutta kuin Jesus sen näki, että kansa ynnä juoksi tykö, nuhteli hän sitä saastaista henkeä, sanoen hänelle: sinä mykkä ja kuuro henki! minä käsken sinua, mene ulos hänestä, ja älä tästedes hänen sisällensä mene.
Jésus, voyant le peuple accourir en foule, menaça l'esprit impur, en disant: " Esprit sourd et muet, je te le commande, sors de cet enfant, et ne rentre plus en lui. "
26 Niin se huusi ja repeli kovin häntä, ja läksi ulos. Ja se tuli niinkuin kuollut, niin että moni sanoi: hän on kuollut.
Alors, ayant poussé un grand cri, et l'ayant agité avec violence, il sortit, et l'enfant devint comme un cadavre, au point que plusieurs disaient: " Il est mort. "
27 Mutta Jesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänen, ja hän nousi.
Mais Jésus, l'ayant pris par la main, le fit lever, et il se tint debout.
28 Ja kuin hän oli huoneeseen mennyt sisälle, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä erinänsä: miksi emme voineet häntä ajaa ulos?
Lorsqu'il fut entré dans la maison, ses disciples lui demandèrent en particulier: " Pourquoi n'avons-nous pu chasser cet esprit? "
29 Ja hän sanoi heille: tämä suku ei taida millään muulla kuin rukouksella ja paastolla mennä ulos.
Il leur dit: " Ce genre de démon ne peut être chassé que par la prière et le jeûne. "
30 Ja he läksivät ulos sieltä ja vaelsivat Galilean lävitse, ja ei hän tahtonut sitä kenenkään tietää.
Etant partis de là, ils cheminèrent à travers la Galilée, et Jésus ne voulait pas qu'on le sût,
31 Sillä hän opetti opetuslapsiansa ja sanoi heille: Ihmisen Poika annetaan ylön ihmisten käsiin, ja he tappavat hänen; ja kuin hän on tapettu, niin hän kolmantena päivänä nousee ylös.
car il enseignait ses disciples et leur disait: " Le fils de l'homme sera livré entre les mains des hommes, et ils le feront mourir, et le troisième jour après sa mort il ressuscitera. "
32 Mutta ei he ymmärtäneet sitä mitä hän sanoi, ja pelkäsivät häneltä kysyä.
Mais ils ne comprenaient point cette parole, et ils craignaient de l'interroger.
33 Ja hän tuli Kapernaumiin, ja kotona ollessa kysyi hän heiltä: mitä te tiellä keskenänne kamppailitte?
Ils arrivèrent à Capharnaüm. Lorsqu'il fut dans la maison, Jésus leur demanda: " De quoi parliez-vous en chemin? "
34 Mutta he vaikenivat; sillä he olivat kamppailleet tiellä keskenänsä, kuka heistä suurin olis.
Mais ils gardèrent le silence, car en chemin ils avaient discuté entre eux qui était le plus grand.
35 Ja kuin hän istui, kutsui hän ne kaksitoistakymmentä ja sanoi heille: jos joku tahtoo ensimmäinen olla, sen pitää oleman kaikkein viimeinen ja kaikkein palvelian.
Alors ils s'assit, appela les Douze et leur dit: " Si quelqu'un veut être le premier, il sera le dernier de tous, et le serviteur de tous. "
36 Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä. Ja kuin hän otti sen syliinsä, sanoi hän heille:
Puis, prenant un petit enfant, il le mit au milieu d'eux; et après l'avoir embrassé, il leur dit:
37 Kuka ikänä yhden tainkaltaisen lapsen korjaa minun nimeeni, se korjaa minun: ja joka minun korjaa, ei hän minua korjaa, vaan sen, joka minun lähetti.
" Quiconque reçoit en mon nom un de ces petits enfants, me reçoit; et quiconque me reçoit, ce n'est pas moi qu'il reçoit, mais celui qui m'a envoyé. "
38 Mutta Johannes vastasi häntä sanoen: Mestari, me näimme yhden sinun nimelläs perkeleitä ajavan ulos, joka ei seuraa meitä, ja me kielsimme häntä, ettei hän seuraa meitä.
Jean, prenant la parole, lui dit: " Maître, nous avons vu un homme qui ne va pas avec nous, chasser les démons en votre nom, et nous l'en avons empêché. —
39 Niin Jesus sanoi: älkäät häntä kieltäkö; sillä ei ole ketään, joka tekee voimallisen työn minun nimeni kautta, ja taitaa kohta pahasti puhua minusta.
Ne l'en empêchez pas, dit Jésus; car personne ne peut faire de miracle en mon nom, et aussitôt après parler mal de moi.
40 Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän edestämme.
Qui n'est pas contre nous, est pour nous.
41 Sillä kuka ikänä juottaa teitä vesipikarilla minun nimeeni, että te olette Kristuksen, totisesti sanon minä teille: ei hän suinkaan kadota palkkaansa.
Car quiconque vous donnera un verre d'eau en mon nom, parce que vous êtes au Christ, je vous le dis, en vérité, il ne perdra pas sa récompense.
42 Ja kuka ikänä pahentaa yhden vähimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi olis hänelle, jos myllyn kivi pantaisiin hänen kaulaansa ja heitettäisiin mereen.
Et quiconque sera une occasion de chute pour un de ces petits qui croient en moi, il vaudrait mieux pour lui qu'on lui attachât au cou la meule qu'un âne tourne, et qu'on le jetât dans la mer.
43 Jos kätes on sinulle pahennukseksi, niin hakkaa se pois: parempi on sinun käsipuolena elämään mennä, kuin jos sinulla olis kaksi kättä ja menisit helvettiin, sammumattomaan tuleen, (Geenna g1067)
Si ta main est pour toi une occasion de chute, coupe-la: mieux vaut pour toi entrer mutilé dans la vie, que d'aller, ayant deux mains, dans la géhenne, dans le feu inextinguible, (Geenna g1067)
44 Kussa ei heidän matonsa kuole, eikä tuli sammuteta.
là où leur ver ne meurt point, et où le feu ne s'éteint point.
45 Ja jos jalkas on sinulle pahennukseksi, hakkaa se pois: parempi on sinulle, että ontuvana elämään menet, kuin jos sinulla olis kaksi jalkaa ja heitettäisiin helvettiin, sammumattomaan tuleen, (Geenna g1067)
Et si ton pied est pour toi une occasion de chute, coupe-le: mieux vaut pour toi entrer boiteux dans la vie, que d'être jeté, ayant deux pieds, dans la géhenne du feu inextinguible, (Geenna g1067)
46 Kussa ei heidän matonsa kuole, eikä tuli sammuteta.
là où leur ver ne meurt point, et où le feu ne s'éteint point.
47 Ja jos silmäs on sinulle pahennukseksi, niin heitä se pois: parempi on sinun silmäpuolena Jumalan valtakuntaan sisälle mennä, kuin jos sinulla olis kaksi silmää ja heitettäisiin helvetin tuleen, (Geenna g1067)
Et si ton œil est pour toi une occasion de chute, arrache-le: mieux vaut pour toi entrer avec un seul œil dans le royaume de Dieu, que d'être jeté, ayant deux yeux, dans la géhenne du feu, (Geenna g1067)
48 Kussa ei heidän matonsa kuole, eikä tuli sammuteta.
là où leur ver ne meurt point, et où le feu ne s'éteint point.
49 Sillä kaikki pitää tulella suolattaman, ja jokainen uhri pitää suolalla suolattaman.
Car tout homme sera salé par le feu, et toute offrande sera salée avec du sel.
50 Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, millä te sen höystätte? Pitäkäät itse teissänne suola, ja rauha teidän keskenänne.
Le sel est bon; mais si le sel s'affadit, avec quoi lui donnerez-vous de la saveur? Gardez bien le sel en vous, et soyez en paix les uns avec les autres. "
