Johanneksen 10
1 Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka ei ovesta mene sisälle lammashuoneesen, vaan astuu siihen muualta, se on varas ja ryöväri.
Truly, truly do I say to you, He that entereth not through the door into the sheepfold, but climbeth up some other way, the same is a thief and a robber;
2 Mutta joka oven kautta sisälle menee, se on lammasten paimen:
but he that entereth through the door is the shepherd of the sheep.
3 Sille ovenvartia avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Ja omia lampaitansa kutsuu hän nimeltänsä, ja vie heidät ulos.
To him the porter openeth; and the sheep hear his voice; and his own sheep he calleth by name, and leadeth them out.
4 Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä.
When he hath put forth all his own, he goeth before them, and the sheep follow him, because they know his voice.
5 Mutta ei he muukalaita seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä.
But a stranger they will not follow, but will flee from him; because they know not the voice of strangers.
6 Tämän tapauksen sanoi Jesus heille; mutta ei he niitä ymmärtäneet, mitä hän heille sanoi.
This parable Jesus spoke to them; but they did not understand what the things were which he spoke to them.
7 Niin Jesus sanoi taas heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: minä olen lammasten ovi.
Jesus therefore said, Truly, truly do I say to you, I am the door of the sheep.
8 Kaikki, jotka minun edelläni ovat tulleet, ovat varkaat ja ryövärit: vaan ei lampaat kuulleet heitä.
All those who came are thieves and robbers; but the sheep did not hear them.
9 Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, se tulee autuaaksi, ja menee sisälle ja ulos, ja löytää laitumen.
I am the door; if any one enter through me, he will be saved, and will go in and out, and find pasture.
10 Ei varas tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja kadottamaan: minä tulin, että heillä pitää elämä oleman ja yltäkyllä oleman.
The thief cometh not but to steal, and to kill, and to destroy; I came that they might have life, and have abundance.
11 Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
I am the good shepherd; the good shepherd giveth his life for the sheep.
12 Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.
He that is a hireling and not a shepherd, nor the owner of the sheep, seeth the wolf coming, and leaveth the sheep, and fleeth; and the wolf catcheth them, and scattereth the sheep;
13 Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele lampaista.
because he is a hireling, and careth not for the sheep.
14 Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,
I am the good shepherd, and I know my sheep, and they know me,
15 Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.
even as the Father knoweth me, and I know the Father; and I give my life for the sheep.
16 Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.
And other sheep I have, which are not of this fold; them also I must bring; and they will hear my voice, and there will be one flock, one shepherd.
17 Sentähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.
On this account the Father loveth me, because I lay down my life, that I may take it again.
18 Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.
No one taketh it from me, but I lay it down of myself. I have authority to lay it down, and I have authority to take it again; this charge I received from my Father.
19 Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.
Again there arose a division among the Jews on account of these words.
20 Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?
Many of them said, He hath a demon, and is mad; why do ye hear him?
21 Mutta muut sanoivat: ei ne ole riivatun puheet: taitaako perkele sokian silmät avata?
Others said, These are not the words of one that hath a demon. Can a demon open the eyes of the blind?
22 Ja Jerusalemissa oli kirkkomessu, ja talvi oli,
And the feast of the dedication came at Jerusalem. It was winter;
23 Ja Jesus käveli templissä Salomon esihuoneessa.
and Jesus was walking in the temple, in Solomon's porch.
24 Niin Juudalaiset piirittivät hänen ja sanoivat hänelle: kuinka kauvan sinä meitä pidät ylös? Jos olet Kristus, niin sano meille selkiästi.
Then came the Jews around him, and said to him, How long dost thou hold our minds in suspense? If thou art the Christ, tell us plainly.
25 Jesus vastasi heitä: minä olen sen teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen, todistavat minusta.
Jesus answered them, I have told you, and ye do not believe. The works that I do in my Father's name, these bear witness of me.
26 Mutta ette usko: sillä ette ole minun lampaistani, miinkuin minä teille sanoin.
But ye do not believe, because ye are not of my sheep, as I said to you.
27 Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua:
My sheep hear my voice, and I know them, and they follow me;
29 Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.
That which my Father hath given me is greater than all; and no one is able to tear [[them]] out of the Father's hand.
30 Minä ja Isä olemme yhtä.
I and the Father are one.
31 Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.
The Jews again took up stones to stone him.
32 Jesus vastasi heitä: minä osoitin teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis minun kivitätte?
Jesus answered them, Many good works have I shown you from the Father; for which of those works do ye stone me?
33 Juudalaiset vastasivat häntä, sanoen: emme sinua hyvän työn tähden kivitä, vaan pilkan tähden, ja että sinä, joka ihminen olet, teet itses Jumalaksi.
The Jews answered him, Not for a good work do we stone thee, but for blasphemy, and because thou, who art a man, makest thyself God.
34 Jesus vastasi heitä: eiko teidän laissanne ole kirjoitettu: minä sanon, te olette jumalat?
Jesus answered them, Is it not written in your Law, “I said, ye are gods”?
35 Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei kirjoitus taideta rikottaa:
If he called them gods, to whom the word of God came, and the Scripture cannot be made void,
36 Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.
say ye of him whom the Father sanctified, and sent into the world, Thou blasphemest, because I said, I am the Son of God?
37 Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkäät minua uskoko.
If I do not the works of my Father, believe me not.
38 Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaat ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.
But if I do them, though ye believe not me, believe the works; that ye may learn and know that the Father is in me, and I in the Father.
39 Niin he etsivät taas häntä kiinni ottaaksensa, mutta hän läksi heidän käsistänsä,
They sought therefore to seize him; and he went forth out of their hands.
40 Ja meni jälleen toiselle puolelle Jordania, siihen paikkaan, jossa Johannes ensin kasti, ja viipyi siinä.
And he went away again beyond the Jordan, to the place where John was at first baptizing; and there he abode.
41 Ja monta tuli hänen tykönsä, ja sanoivat: ei Johannes yhtäkään ihmettä tehnyt; mutta kaikki mitä Johannes tästä sanoi, ne ovat todet.
And many came to him, and said, John indeed wrought no sign; but everything that John said of this man was true.
42 Ja monta uskoi sillä hänen päällensä.
And many believed in him there.
