Luukkaan 1
1 Että moni on ruvennut järjestänsä kirjoittamaan niistä asioista, joista meillä täydellinen tieto on,
Inasmuch as many have undertaken to arrange a narrative of those things which are fully believed among us,
2 Niinkuin ne meille sanoneet ovat, jotka sen alusta itse nähneet ja sananpalveliat olleet ovat:
even as they were delivered to us by those who were eye-witnesses from the beginning and became ministers of the word,
3 Näkyy myös minulle se hyväksi, sitte kuin minä alusta kaikki visusti tutkinut olen, että minä niitä järjestänsä sinulle kirjoittaisin, hyvä Teophilus:
it seemed good to me also, having accurately traced up all things from the first, to write to thee a connected account, most excellent Theophilus,
4 Ettäs ymmärtäisit selkiästi niiden asiain vahvan totuuden, joista sinä opetettu olet.
that thou mightst know the exact truth with regard to those things in which thou wast instructed.
5 Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, Sakarias nimeltä, Abian vuorosta; ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä, ja hänen nimensä Elisabet.
There was in the days of Herod, king of Judaea, a certain priest named Zachariah, of the course of Abijah; and he had a wife of the daughters of Aaron, and her name was Elizabeth.
6 Ja he olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltavaiset kaikissa Herran käskyissä ja säädyissä laittamattomasti,
And they were both righteous in the sight of God, walking in all the commandments and ordinances of the Lord blameless.
7 Ja heillä ei ollut lasta; sillä Elisabet oli hedelmätöin, ja he olivat jo molemmat ijälliset.
And they had no child, because Elizabeth was barren, and they were both far advanced in years.
8 Ja tapahtui, kuin hän vuorollansa papin virkaa toimitti Jumalan edessä,
And it came to pass, that, while he was serving as priest before God in the order of his course,
9 Papin viran tavan jälkeen, lankesi arpa hänelle, että hänen piti suitsuttaman, sitte kuin hän oli mennyt sisälle Herran templiin.
according to the custom of the priesthood the lot fell to him to go into the temple of the Lord and burn the incense.
10 Ja kaikki kansan paljous rukoili ulkona suitsutuksen aikana.
And the whole multitude of the people was praying without at the time of the incense.
11 Mutta hänelle ilmestyi Herran enkeli, seisoin suitsutusalttarin oikealla puolella.
And there appeared to him an angel of the Lord, standing on the right of the altar of incense.
12 Ja kuin Sakarias hänen näki, hämmästyi hän ja pelko lankesi hänen päällenssä.
And Zachariah was troubled at the sight, and fear fell upon him.
13 Mutta enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Sakarias! sillä sinun rukoukses on kuultu ja sinun emäntäs Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Johannes.
But the angel said to him, Fear not, Zachariah; for thy prayer was heard, and thy wife Elizabeth shall bear thee a son; and thou shalt call his name John.
14 Ja sinulle tulee ilo ja ihastus, ja monta iloitsevat hänen syntymisestänsä.
And thou wilt have joy and gladness, and many will rejoice for his birth.
15 Sillä hän tulee suureksi Herran edessä, ja viinaa ja väkevää juomaa ei hän juo, ja hän täytetään Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta.
For he will be great in the sight of the Lord; and will drink neither wine nor strong drink; and he will be filled with the Holy Spirit from his very birth.
16 ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö.
And many of the sons of Israel will he turn to the Lord their God.
17 Ja hän käy edellä hänen edessänsä Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäin isäin sydämet lasten tykö ja tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun kansan.
And he will go before his face in the spirit and power of Elijah, to turn the hearts of fathers to children, and the disobedient to the wisdom of the righteous, to make ready for the Lord a prepared people.
18 Ja Sakarias sanoi enkelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen vanha ja emäntäni on jo ijällinen.
And Zachariah said to the angel, Whereby shall I know this? for I am an old man, and my wife is far advanced in years.
19 Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja olen lähetetty puhumaan sinulle ja saattamaan näitä iloisia sanomia sinulle.
And the angel answering said to him, I am Gabriel, who stand in the presence of God; and I was sent to speak to thee, and to tell thee these glad tidings.
20 Ja katso, sinä tulet kielettömäksi ja et saa puhua hamaan siihen päivään asti, jona nämä tapahtuvat, ettet uskonut sanojani, jotka ajallansa täytetään.
And lo! thou shalt be silent, and not able to speak, until the day when these things shall come to pass, because thou didst not believe my words, which will be fulfilled in their season.
21 Mutta kansa odotti Sakariasta, ja ihmettelivät, että hän niin templissä viipyi.
And the people were looking for Zachariah, and wondering that he remained so long in the temple.
22 Vaan kuin hän tuli ulos, niin ei hän saanut puhua heille. Ja he ymmärsivät, että hän oli näyn templissä nähnyt. Ja hän viittasi heille, ja jäi mykäksi.
And on coming out, he was not able to speak to them; and they perceived that he had seen a vision in the temple; and he was beckoning to them, and remained speechless.
23 Ja tapahtui, että hänen virkansa päivät olivat täytetyt, niin hän meni kotiansa.
And it came to pass, when the days of his ministration were completed, that he returned to his house.
24 Mutta niiden päiväin jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabet raskaaksi ja salasi itsensä viisi kuukautta, sanoen:
And after those days his wife Elizabeth conceived, and hid herself five months, saying,
25 Ja näin on Herra minulle tehnyt niinä päivinä, kuin hän minun puoleeni katsoi, että hän ottais pois minun ylönkatseeni ihmisten seassa.
Thus hath the Lord dealt with me in the days wherein he looked on me to take away my reproach among men.
26 Mutta kuudentena kuukautena lähetettiin enkeli Gabriel Jumalalta Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret,
And in her sixth month the angel Gabriel was sent from God to a city of Galilee, called Nazareth,
27 Neitseen tykö, joka oli kihlattu miehelle, jonka nimi oli Joseph, Davidin huoneesta; ja neitseen nimi oli Maria.
to a virgin betrothed to a man whose name was Joseph, of the house of David; and the virgin's name was Mary.
28 Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa!
And the angel came in to her and said, Hail, thou that art highly favored! the Lord is with thee.
29 Mutta kuin hän näki hänen, hämmästyi hän hänen puheestansa ja ajatteli, millinen se tervehdys oli.
And she was troubled at the words, and was considering what this salutation could mean.
30 Ja enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Maria! sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä.
And the angel said to her, Fear not, Mary; for thou hast found favor with God.
31 Ja katso, sinä siität kohdussas ja synnytät Pojan, ja sinun pitää kutsua hänen nimensä Jesus.
And lo! thou shalt conceive in thy womb, and hear a son, and shalt call his name Jesus.
32 Sen pitää oleman suuren ja pitää kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä istuimen,
He shall be great, and shall be called the Son of the Most High; and the Lord God will give to him the throne of David his father;
33 Ja hänen pitää Jakobin huoneen kuningas ijankaikkisesti oleman ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman. (aiōn g165)
and he shall reign over the house of Jacob for ever; and of his kingdom there shall be no end. (aiōn g165)
34 Niin sanoi Maria enkelille: kuinka tämä tulee, sillä en minä miehestä mitään tiedä?
Then said Mary to the angel, How shall this be, since I know not a man?
35 Ja enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päälles ja Ylimmäisen voima varjoo sinun: sentähden myös se pyhä, joka sinusta syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
And the angel answering said to her, The Holy Spirit will come upon thee, and the power of the Most High will overshadow thee; wherefore the holy one that is to be born will be called the Son of God.
36 Ja katso, Elisabet sinun lankos siitti myös pojan vanhalla ijällänsä, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, joka kutsuttiin hedelmättömäksi.
And lo! Elizabeth, thy kinswoman, she also hath conceived a son in her old age; and this is the sixth month with her who is called barren.
37 Sillä ei Jumalan edessä ole yhtään asiaa mahdotointa.
For nothing will be impossible with God.
38 Niin sanoi Maria: katso, Herran piika! tapahtukoon minulle sinun sanas jälkeen! Ja enkeli läksi hänen tyköänsä.
And Mary said, Lo, the handmaid of the Lord! May it be to me according to thy word. And the angel departed from her.
39 Mutta Maria nousi niinä päivinä ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Juudan kaupunkiin.
And Mary arose and went in those days into the hill-country with haste, into a city of Judah.
40 Ja tuli Sakariaan huoneeseen ja tervehti Elisabetia.
And she entered the house of Zachariah, and saluted Elizabeth.
41 Ja tapahtui, kuin Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä,
And it came to pass, when Elizabeth heard the salutation of Mary, that the babe leaped in her womb; and Elizabeth was filled with the Holy Spirit,
42 Ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: siunattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu on sinun kohtus hedelmä!
and cried out with a loud voice, and said, Blessed art thou among women; and blessed is the fruit of thy womb!
43 Ja kusta se minulle tulee, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?
And whence is this to me, that the mother of my Lord should come to me?
44 Sillä katso, kuin sinun tervehdykses ääni tuli minun korviini, hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani.
For lo! as soon as the voice of thy salutation came to my ears, the babe leaped in my womb in exultation.
45 Ja autuas sinä, joka uskoit; sillä ne täytetään, mitkä sinulle ovat sanotut Herralta.
And blessed is she who hath believed that there will be an accomplishment of those things which were told her from the Lord.
46 Ja Maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,
And Mary said, My soul magnifieth the Lord,
47 Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa, minun vapahtajassani,
and my spirit hath exulted in God my Saviour;
48 Että hän katsoi piikansa nöyryyttä; sillä katso, tästedes pitää kaikkein sukukuntain minua autuaaksi kutsuttaman:
for he hath looked upon the low estate of his handmaiden. For lo! from this time all generations will call me blessed;
49 Sillä Voimallinen on suuria ihmeitä tehnyt minun kohtaani, ja hänen nimensä on pyhä,
for the Mighty One hath done great things for me; and holy is his name;
50 Ja hänen laupiutensa pysyy suvusta sukuun niille, jotka häntä pelkäävät.
and his mercy is from generation to generation on them that fear him.
51 Hän osoitti voiman käsivarrellansa ja hajotti koriat heidän sydämensä mielestä.
He hath wrought mightily with his arm; he hath scattered the proud in the device of their heart.
52 Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät.
He hath cast down princes from thrones, and exalted men of low degree.
53 Isoovat täytti hän hyvyydellä ja jätti rikkaat tyhjäksi.
The hungry he hath filled with good things, and the rich he hath sent away empty.
54 Hän korjasi palvelijansa Israelin, muistain omaa laupiuttansa,
He hath given help to Israel his servant, in remembrance of his mercy
55 (Niinkuin hän on puhunut meidän isillemme, Abrahamille ja hänen siemenellensä) ijankaikkisesti. (aiōn g165)
toward Abraham and his offspring for ever, as he spoke to our fathers. (aiōn g165)
56 Ja Maria oli hänen tykönänsä lähes kolme kuukautta ja palasi kotiansa.
And Mary abode with her about three months, and returned to her own house.
57 Mutta Elisabetin synnyttämisen aika täytettiin, ja hän synnytti pojan.
Now Elizabeth's full time came that she should be delivered; and she brought forth a son.
58 Ja hänen kylällisensä ja lankonsa kuulivat, että Herra oli tehnyt suuren laupiuden hänen kanssansa, ja he iloitsivat hänen kanssansa.
And her neighbors and her kinsfolk heard that the Lord had showed great mercy toward her; and they rejoiced with her.
59 Ja tapahtui kahdeksantena päivänä, että he tulivat lasta ympärileikkaamaan, ja kutsuivat hänen isänsä nimeltä Sakarias.
And it came to pass that on the eighth day they came to circumcise the child; and they were about to call him Zachariah, after the name of his father.
60 Niin vastasi hänen äitinsä ja sanoi: ei suinkaan; vaan hän pitää kutsuttaman Johannes.
And his mother answering said, Not so; but he shall be called John.
61 Ja he sanoivat hänelle: ei ole ketään sinun sukukunnassas, joka kutsutaan sillä nimellä.
And they said to her, There is no one of thy kindred that is called by this name.
62 Niin he viittasivat hänen isällensä, miksi hän tahtoi hänen nimittää.
And they made signs to his father, how he would have him named.
63 Ja hän anoi taulua ja kirjoitti: Johannes on hänen nimensä. Ja kaikki ihmettelivät.
And he asked for a writing-tablet, and wrote, saying, His name is John. And they all marveled.
64 Niin kohta aukeni hänen suunsa ja hänen kielensä, ja puhui kiittäin Jumalaa.
And his mouth was opened immediately, and his tongue was loosed; and he spoke, blessing God.
65 Ja pelko tuli kaikkein heidän kylällistensä päälle, ja kaikissa Juudean mäkikylissä ilmoitettiin kaikki nämä sanat.
And fear came on all that dwelt around them; and all these things were talked of throughout the whole of the hill-country of Judaea.
66 Ja kaikki, jotka tämän kuulivat, panivat sydämiinsä, sanoen: minkäs luulet tästä lapsesta tulevan? Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan.
And all that heard them laid them up in their hearts, saying, What then will this child be? For the hand of the Lord was with him.
67 Ja Sakarias ja hänen isänsä täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti, sanoen:
And Zachariah his father was filled with the Holy Spirit, and prophesied, saying,
68 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! sillä hän on etsinyt ja lunastanut kansansa,
Blessed be the Lord, the God of Israel! for he hath visited and redeemed his people,
69 Ja on meille korottanut autuuden sarven, Davidin palveliansa huoneessa,
and hath raised up a horn of salvation for us in the house of David his servant, —
as he spoke by the mouth of his holy prophets of old, (aiōn g165)
71 Vapahtaaksensa meitä meidän vihollisiltamme ja kaikkein kädestä, jotka meitä vihaavat:
salvation from our enemies, and from the hand of all that hate us,
72 Osoittaaksensa laupiutta meidän isillemme ja muistaaksensa pyhää liittoansa,
to accomplish his mercy toward our fathers, and to remember his holy covenant,
73 Ja sitä valaa, jonka hän vannoi Abrahamille, meidän isällemme, meille antaaksensa:
the oath which he swore to Abraham our father,
74 Että me, vapahdetut vihollistemme kädestä, häntä pelkäämättä palvelesimme,
to grant to us, that being delivered from the hand of our enemies, we might worship him without fear,
75 Pyhyydessä ja hurskaudessa hänen edessänsä kaikkena meidän elinaikanamme.
in holiness and righteousness before him, all our days.
76 Ja sinä poikainen pitää kutsuttaman Ylimmäisen prophetaksi; sillä sinun pitää käymän Herran kasvoin edessä, valmistamaan hänen teitänsä,
And thou, child, shalt be called a prophet of the Most High; for thou shalt go in advance before the face of the Lord to prepare his ways,
77 Ja antaman autuuden tunnon hänen kansallensa, heidäin synteinsä anteeksi saamiseksi,
to give knowledge of salvation to his people in the remission of their sins
78 Meidän Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, jolla meitä on etsinyt koitto ylhäältä,
through the tender mercy of our God, whereby the day-spring from on high hath visited us,
79 Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa istuvat, ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle.
to give light to those sitting in darkness and the shadow of death, to guide our feet into the way of peace.
80 Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja oli korvessa siihen päivään asti, jona hänen piti Israelin kansan eteen tuleman.
And the child grew, and waxed strong in spirit; and was in the deserts till the day of his manifestation to Israel.
