Jobin 9
1 Job vastasi ja sanoi:
And Job made answer and said,
2 Minä kyllä sen tiedän, että niin on, ettei ihminen taida hurskas olla Jumalan edessä.
Truly, I see that it is so: and how is it possible for a man to get his right before God?
3 Jos hän tahtois riidellä hänen kanssansa, ei hän taitais vastata häntä yhtä tuhanteen.
If a man was desiring to go to law with him, he would not be able to give him an answer to one out of a thousand questions.
4 Hän on viisas ja voimallinen: kenenkä siitä on hyvää ollut, kuin häntä vastaan on itsensä asettanut?
He is wise in heart and great in strength: who ever made his face hard against him, and any good came of it?
5 Hän siirtää vuoret ennenkuin he sen ymmärtävät, jotka hän vihassansa kukistaa.
It is he who takes away the mountains without their knowledge, overturning them in his wrath:
6 Hän liikuttaa maan siastansa, niin että sen patsaat vapisevat.
Who is moving the earth out of its place, so that its pillars are shaking:
7 Hän puhuu auringolle, niin ei se nouse; ja hän lukitsee tähdet.
Who gives orders to the sun, and it does not give its light; and who keeps the stars from shining.
8 Hän yksin levittää taivaat, ja käy meren aaltoin päällä.
By whose hand the heavens were stretched out, and who is walking on the waves of the sea:
9 Hän tekee Otavan ja Kointähden, Seulaiset ja ne tähdet etelään päin.
Who made the Bear and Orion, and the Pleiades, and the store-houses of the south:
10 Hän tekee suuria töitä, joita ei taideta tutkia, ja epälukuisia ihmeitä.
Who does great things not to be searched out; yes, wonders without number.
11 Katso, hän käy minun ohitseni ennenkuin minä sen havaitsen, ja menee pois ennenkuin minä sen ymmärrän.
See, he goes past me and I see him not: he goes on before, but I have no knowledge of him.
12 Katso, jos hän menee äkisti, kuka noutaa hänen jälleen? kuka sanoo hänelle: mitäs teet?
If he puts out his hand to take, by whom may it be turned back? who may say to him, What are you doing?
13 Hän on Jumala, hänen vihaansa ei yksikään aseta; hänen allensa pitää itsensä kumartaman ylpiätkin herrat.
God's wrath may not be turned back; the helpers of Rahab were bent down under him.
14 Kuinka minun pitäisi häntä vastaaman, ja löytämän sanoja häntä vastaan?
How much less may I give an answer to him, using the right words in argument with him?
15 Ehkä minulla vielä oikeus olis, niin en kuitenkaan taida minä häntä vastata; vaan täytyis oikeudessa rukoilla.
Even if my cause was good, I would not be able to give an answer; I would make request for grace from him who was against me.
16 Ja ehkä minä vielä häntä avuksihuutaisin, ja hän kuulis minua, niin en minä uskoisi, että hän kuultelis minun ääntäni;
If I had sent for him to be present, and he had come, I would have no faith that he would give ear to my voice.
17 Sillä hän hän runtelee minun tuulispäällä, ja enentää minun haavani ilman syytä.
For I would be crushed by his storm, my wounds would be increased without cause.
18 Ei hän anna minun henkeni virota, vaan täyttää minun murheella.
He would not let me take my breath, but I would be full of bitter grief.
19 Jos joku tahtoo voimaa, katso, hän on voimallinen; jos joku tahtoo oikeutta, kuka todistaa minun kanssani?
If it is a question of strength, he says, Here I am! and if it is a question of a cause at law, he says, Who will give me a fixed day?
20 Jos minä sanoisin: minä olen oikia, niin minun suuni kuitenkin tuomitsee minun: eli minä olen vakaa, niin hän kuitenkin tekee minun pahaksi.
Though I was in the right, he would say that I was in the wrong; I have done no evil; but he says that I am a sinner.
21 Ehkä minä vielä vakaa olisin, niin en minä kuitenkaan tunne itsiäni; vaan minä suutun eIämääni.
I have done no wrong; I give no thought to what becomes of me; I have no desire for life.
22 Se on se ainoa minkä minä sanonut olen, hän kadottaa hyvän ja jumalattoman.
It is all the same to me; so I say, He puts an end to the sinner and to him who has done no wrong together.
23 Kuin hän rupee lyömään, niin hän tappaa äkisti, ja pilkkaa viattomain kiusausta.
If death comes suddenly through disease, he makes sport of the fate of those who have done no wrong.
24 Maa annetaan jumalattoman käsiin, hän peittää sen tuomarien kasvot: ellei se niin ole, kuinka se myös toisin on?
The land is given into the power of the evil-doer; the faces of its judges are covered; if not by him, then who has done it?
25 Minun päiväni ovat olleet nopiammat kuin juoksia: ne ovat paenneet, ja ei mitään hyvää nähneet.
My days go quicker than a post-runner: they go in flight, they see no good.
26 Ne ovat pois menneet kuin joutuva haaksi, kuin kotka lentää rualle.
They go rushing on like reed-boats, like an eagle dropping suddenly on its food.
27 Koska minä ajattelen: minä unhotan valitukseni, ja muutan kasvoni ja virvoitan minuni:
If I say, I will put my grief out of mind, I will let my face be sad no longer and I will be bright;
28 Niin minä pelkään kaikkia minun kipujani, tietäen, ettes anna minun olla viatoinna.
I go in fear of all my pains; I am certain that I will not be free from sin in your eyes.
29 Jos olen jumalatoin, miksi minä nyt itsiäni hukkaan vaivaan?
You will not let me be clear of sin! why then do I take trouble for nothing?
30 Vaikka minä pesisin itseni lumivedessä ja puhdistaisin käteni saippualla,
If I am washed with snow water, and make my hands clean with soap;
31 Niin sinä kuitenkin pistäisit minun lokaan; ja minun vaatteeni olisivat minulle kauhistukseksi.
Then you will have me pushed into the dust, so that I will seem disgusting to my very clothing.
32 Sillä ei hän ole minun vertaiseni, jota minä vastata taidan, että me ynnä tulisimme oikeuden eteen.
For he is not a man as I am, that I might give him an answer, that we might come together before a judge.
33 Ei ole joka meitä eroittaa, joka laskis kätensä meidän kahden välillemme.
There is no one to give a decision between us, who might have control over us.
34 Hän ottakoon vitsansa pois minusta, ja älköön hänen hirmuisuutensa peljättäkö minua;
Let him take away his rod from me and not send his fear on me:
35 Että minä puhuisin ja en pelkäisi häntä; sillä en minä mitään kanssani tiedä.
Then I would say what is in my mind without fear of him; for there is no cause of fear in myself.
