Jobin 6
1 Niin Job vastasi ja sanoi:
Então Job respondeu,
2 Jos minun surkeuteni punnittaisiin, ja minun kärsimiseni yhtä haavaa laskettaisiin vaa´an päälle,
“Oh, que minha angústia tenha sido pesada, e toda a minha calamidade está na balança!
3 Niin se olis raskaampi kuin santa meressä; sentähden ovat minun sanani nielletyt ylös.
Por enquanto, seria mais pesado que a areia dos mares, portanto minhas palavras têm sido precipitadas.
4 Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, joiden myrkky särpää minun henkeni; ja Jumalan kauhistus tarkoittaa minua.
Pois as setas do Todo-Poderoso estão dentro de mim. Meu espírito bebe o veneno deles. Os terrores de Deus se puseram em ordem contra mim.
5 Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?
O burro selvagem se suja quando tem capim? Ou será que o boi está em baixo sobre sua forragem?
6 Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?
O que não tem sabor pode ser comido sem sal? Ou existe algum gosto na clara de um ovo?
7 Jota minun sieluni ennen kuoitti, se on nyt minun ruokani minun kipuni tähden.
Minha alma se recusa a tocá-los. Eles são para mim um alimento tão repugnante.
8 Jospa minun rukoukseni tapahtuis, ja Jumala antais minulle, mitä minä toivon!
“Oh, que eu possa ter meu pedido, que Deus concederia a coisa que eu anseio,
9 Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;
even que agradaria a Deus esmagar-me; que ele soltaria sua mão, e me cortaria!
10 Niin olis minulla vielä sitte lohdutus, ja minä vahvistuisin sairaudessani, ellei hän säästäisi minua: en ole mitään kuitenkaan kieltänyt pyhän puhetta.
Que ainda seja meu consolo, sim, deixe-me exultar em dor que não poupa, que eu não neguei as palavras do Santo.
11 Mikä on minun väkeni, että minä voisin toivoa? ja mikä on minun loppuni, että minun sieluni vois kärsiväinen olla?
Qual é a minha força, que eu deveria esperar? Qual é o meu fim, que eu deva ser paciente?
12 Onko minun väkeni kivinen? eli minun lihani vaskinen?
Minha força é a força das pedras? Ou minha carne é de bronze?
13 Ei ole minulla missään apua; ja minun saatuni on pois ajettu minulta.
Isn não é que eu não tenha nenhuma ajuda em mim, que a sabedoria é afastada de mim?
14 Joka ei osoita lähimmäisellensä laupiutta, hän hylkää Kaikkivaltiaan pelvon.
“Para aquele que está pronto para desmaiar, a gentileza deve ser mostrada por seu amigo; mesmo para aquele que abandona o medo do Todo-Poderoso.
15 Minun veljeni ovat rikkoneet minua vastaan, niinkuin oja ja niinkuin väkevä virta ohitse menneet,
My os irmãos têm lidado enganosamente como um riacho, como o canal dos riachos que passam;
16 Jotka ovat kauhiat jäästä, ja jotka lumi peittää.
which são pretas por causa do gelo, na qual a neve se esconde sozinha.
17 Kuin helle heitä ahdistaa, pitää heidän nääntymän, ja kuin palava on, pitää heidän katooman paikastansa.
Na estação seca, elas desaparecem. Quando está quente, eles são consumidos fora de seu lugar.
18 Heidän polkunsa poikkeevat pois; he raukeevat tyhjään ja hukkuvat.
As caravanas que viajam ao seu lado se afastam. Eles vão para o lixo, e perecem.
19 He katsoivat Temanin tietä, rikkaan Arabian polkuja he toivoivat.
As caravanas de Tema pareciam. As empresas de Sheba esperaram por eles.
20 Mutta heidän pitää häpiään tuleman, ratki surutoinna ollessansa; ja heidän pitää häpeemän siihen tultuansa.
Eles estavam angustiados porque estavam confiantes. Eles chegaram lá, e ficaram confusos.
21 Sillä ette nyt mitään ole; ja että te näette surkeuden, pelkäätte te.
Por enquanto, você não é nada. Você vê um terror, e tem medo.
22 Olenko minä sanonut: Tuokaat minulle! eli antakaat minun edestäni lahjoja teidän tavarastanne?
Did Eu já disse: “Dê para mim”? ou, “Ofereça-me um presente de sua substância”...
23 Ja pelastakaat minua vihollisten kädestä, ja vapahtakaat minua tyrannein käsistä?
ou, 'Deliver me from the adversary's hand? ou, “Me redimir da mão dos opressores?
24 Opettakaat minua, minä olen ääneti, ja jota en minä tiedä, niin neuvokaat minua.
“Ensine-me, e eu me calarei. Faz com que eu entenda meu erro.
25 Kuinka vahvat ovat oikeuden puheet? kuka teissä on se, joka sitä laittaa taitaa?
Quão forçosas são as palavras de retidão! Mas sua reprovação, o que ela reprova?
26 Te ajattelette sanoja, ainoastaan nuhdellaksenne, ja teette sanoillanne epäileväisen mielen.
Do você pretende reprovar as palavras, já que os discursos de alguém que está desesperado são como vento?
27 Te karkaatte köyhän orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.
Sim, você até jogaria à sorte para os órfãos de pai, e faça mercadoria de seu amigo.
28 Mutta että te nyt tahdotte, niin katsokaat minun päälleni, jos minä teidän edessänne valhettelen.
Agora, portanto, tenha o prazer de olhar para mim, pois com certeza não vou mentir na sua cara.
29 Palatkaat nyt, olkoon pois vääryys: Tulkaat jälleen; minun vastaukseni pitää oikia oleman.
Favor retornar. Que não haja injustiça. Sim, voltar novamente. Minha causa é justa.
30 Onko minun kielessäni vääryyttä? eikö minun suulakeni ymmärrä vaivoja?
Existe injustiça em minha língua? Meu gosto não pode discernir coisas maliciosas?
