Jobin 38
1 Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
Then did the Lord address Job out of the storm-wind, and said,
2 Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
Who is this that casteth darkness [on my] counsel by words without knowledge?
3 Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
Do but gird up like a mighty man thy loins: and I will ask thee, and do thou inform me.
4 Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
Where wast thou when I laid the foundations of the earth? tell it, if thou hast any understanding [of it].
5 Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
Who fixed her measurements, if thou knowest it? or who stretched the measuring-line over her?
6 Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
Upon what are her foundation-pillars placed at rest? or who laid her corner-stone:
7 Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
When altogether sang the morning stars in gladness, and shouted for joy all the sons of God?
8 Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
And who closed up with doors the sea, when, issuing forth, it came out of the deep bosom of the earth?
9 Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
When I made the clouds its garment, and thick fog its swaddling-cloth,
10 Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
And when I decreed for it my law, and set [for it] bars and doors,
11 Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
And said, Thus far mayest thou come, but no farther; and here shall be stayed [thy strength] in the pride of thy waves?
12 Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
Didst thou ever, in all thy days, command the morning; didst thou ever assign the morning-dawn its place:
13 Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
That it might lay hold of the ends of the earth, so that the wicked might be shaken out therefrom?
14 Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
She is changed as the sealing-clay: and [all things] stand as though newly clad.
15 Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
And from the wicked is their light withdrawn, and the high-raised arm is broken.
16 Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
Didst thou ever penetrate as far as the springs of the sea? or wander through the bottom of the deep?
17 Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
Were the gates of death ever laid open unto thee? or canst thou see the doors of the shadow of death?
18 Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
Hast thou a clear understanding of the breadth of the earth? Tell it, if thou knowest it all.
19 Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
Where is the way [to the spot where] the light dwelleth? and the darkness—where is its place,
20 Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
That thou mightest take each to its boundary, and that thou mightest mark the pathways to its house?
21 Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
Thou [surely] knowest it; because thou wast then born, and the number of thy days is great!
22 Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
Didst thou ever enter into the treasuries of the snow? or canst thou see the treasuries of the hail,
23 Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
Which I have reserved for the time of distress, for the day of fight and battle?
24 Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
Where is the way [to the spot where] the light divideth itself, [where] the east wind is scattered over the earth?
25 Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
Who hath divided off watercourses for the overflowing rain, and a way for the lightning [that is followed by] thunders,
26 Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
To bring rain on a land, void of men; on a wilderness wherein no son of earth [is found];
27 Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
To satisfy waste and desolate lands; and to promote the growth of the tender grass?
28 Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
Hath the rain a father? or who hath begotten the drops of the dew?
29 Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
Out of whose womb cometh forth the ice? and the hoary frost of heaven—who giveth birth to it?
30 Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
[When] like a stone the waters are congealed, and the face of the deep is bound in fetters?
31 Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
Canst thou bind together the chains of the Pleiades, or loosen the bands of Orion?
32 Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
Canst thou bring forth the constellations of the zodiac, each in its season? or canst thou guide the Bear with its young?
33 Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
Knowest thou the laws of heaven? or dost thou appoint its rule on the earth?
34 Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
Canst thou lift up to the clouds thy voice, that the abundance of waters may cover thee?
35 Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
Canst thou send out lightnings, that they may go, and say unto thee, Here are we?
36 Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
Who hath put wisdom in the dark clouds? or who hath given understanding to the bright meteors?
37 Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
Who ordaineth the skies with wisdom? or who emptieth out the bottles of heaven.
38 Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
When the dust is poured out as molten metal, and the clods are made to cleave fast together?
39 Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
Dost thou hunt for the lioness her prey? and suppliest thou the food for the young lions,
40 Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
When they are couched in their lairs, rest in the thicket, lying in wait?
41 Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?
Who provideth for the raven his provision? when his young ones cry unto God, and wander about for lack of food?
