Jobin 22
1 Silloin vastasi Eliphas Temanilainen, ja sanoi:
Respondens autem Eliphaz Themanites, dixit:
2 Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.
Numquid Deo potest comparari homo, etiam cum perfectae fuerit scientiae?
3 Luuletkos Kaikkivaltiaalle kelpaavan, että sinus luet hurskaaksi? eli mitä se auttais, ehkä sinun ties olisivat ilman rikosta?
Quid prodest Deo si iustus fueris? aut quid ei confers si immaculata fuerit via tua?
4 Luuletkos, että hän pelkää sinua rangaista ja käydä oikeudelle kanssas?
Numquid timens arguet te, et veniet tecum in iudicium,
5 Eikö sinun pahuutes ole suuri? Ja sinun vääryydelläs ei ole loppua.
Et non propter malitiam tuam plurimam, et infinitas iniquitates tuas?
6 Sinä olet ottanut pantin veljeltäs ilman syytä, ja olet riisunut vaatteen alastomalta.
Abstulisti enim pignus fratrum tuorum sine causa, et nudos spoliasti vestibus.
7 Et sinä ole antanut väsyneelle vettä juoda; sinä olet kieltänyt isoovaiselta leivän.
Aquam lasso non dedisti, et esurienti subtraxisti panem.
8 Mutta voimallinen sai omistaa maan, ja arvossa pidettävä sai siinä asua.
In fortitudine brachii tui possidebas terram, et potentissimus obtinebas eam.
9 Lesket olet sinä laskenut tyhjänä, ja taittanut orpoin käsivarret.
Viduas dimisisti vacuas, et lacertos pupillorum comminuisti.
10 Sentähden olet sinä kierretty pauloilla, ja hämmästys on sinun äkisti peljättänyt,
Propterea circumdatus es laqueis, et conturbat te formido subita.
11 Eli pimeys, ettes näkisi; ja vedenpaljous on peittänyt sinun.
Et putabas te tenebras non visurum, et impetu aquarum inundantium non oppressum iri?
12 Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat.
An non cogitas quod Deus excelsior caelo sit, et super stellarum verticem sublimetur?
13 Ja sinä sanot: mitä Jumala tietää? taitaneeko hän tuomita sitä, mikä pimeydessä on?
Et dicis: Quid enim novit Deus? et quasi per caliginem iudicat.
14 Pilvet peittävät hänen, ettei hän näe: hän vaeltaa taivaan ympäristöllä.
Nubes latibulum eius, nec nostra considerat, et circa cardines caeli perambulat.
15 Tahdotkos tuta maailman polkuja, joita väärät ihmiset käyneet ovat?
Numquid semitam saeculorum custodire cupis, quam calcaverunt viri iniqui?
16 Jotka ennen aikaansa hukkuneet ovat, ja vesi on liottanut heidän perustuksensa.
Qui sublati sunt ante tempus suum, et fluvius subvertit fundamentum eorum:
17 Ne jotka sanovat Jumalalle: mene meistä pois! mitä Kaikkivaltias taitais heidän tehdä.
Qui dicebant Deo: Recede a nobis: et quasi nihil posset facere Omnipotens, aestimabant eum:
18 Vaikka hän on täyttänyt heidän huoneensa tavaralla; mutta jumalattomain neuvo olkoon kaukana minusta.
Cum ille implesset domos eorum bonis, quorum sententia procul sit a me.
19 Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viatoin pilkkaa heitä.
Videbunt iusti, et laetabuntur, et innocens subsannabit eos.
20 Meidän varamme ei pidä hukkuman, vaan heidän tähteensä pitää tulen polttaman.
Nonne succisa est erectio eorum, et reliquias eorum devoravit ignis?
21 Niin sovi nyt hänen kanssansa, ja ole rauhallinen; siitä saat paljon hyvää.
Acquiesce igitur ei, et habeto pacem: et per haec habebis fructus optimos.
22 Kuule lakia hänen suustansa, ja käsitä hänen puheensa sinun sydämees.
Suscipe ex ore illius legem, et pone sermones eius in corde tuo.
23 Jos sinä käännät sinus Kaikkivaltiaan tykö, niin sinä rakennetaan, ja saatat vääryyden kauvas majastas.
Si reversus fueris ad Omnipotentem, aedificaberis, et longe facies iniquitatem a tabernaculo tuo.
24 Niin sinä annat kullan mullasta, ja ojan kivistä kalliin kullan.
Dabit pro terra silicem, et pro silice torrentes aureos.
25 Kaikkivaltias on sinun kultas, ja hopiaa pitää sinulla paljo oleman.
Eritque Omnipotens contra hostes tuos, et argentum coacervabitur tibi.
26 Silloin sinun ilos pitää oleman Kaikkivaltiaassa, ja nostaman kasvos Jumalan tykö.
Tunc super Omnipotentem deliciis afflues, et elevabis ad Deum faciem tuam.
27 Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä maksat lupaukses.
Rogabis eum, et exaudiet te, et vota tua reddes.
28 Mitä aioit, sen hän antaa sinulle menestyä; ja valkeus paistaa sinun teilläs.
Decernes rem, et veniet tibi, et in viis tuis splendebit lumen.
29 Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan.
Qui enim humiliatus fuerit, erit in gloria: et qui inclinaverit oculos, ipse salvabitur.
30 Sekin, joka ei viatoin ole, autetaan ja pelastetaan sinun kättes puhtauden tähden.
Salvabitur innocens, salvabitur autem in munditia manuum suarum.
