Jobin 21
1 Job vastasi ja sanoi:
Job contestó:
2 Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
“Por favor, escuchen atentamente lo que digo; eso sería un consuelo que podrían darme.
3 Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
Tengan paciencia conmigo; déjenme hablar. Después de que haya habladao, pueden seguir burlándose de mí.
4 Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
¿Me estoy quejando de la gente? Por supuesto que no. ¿Por qué no debería estar impaciente?
5 Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
Mírenme. ¿No están horrorizados? Tápense la boca con la mano en señal de asombro.
6 Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
Cada vez que pienso en lo que me ha pasado me horrorizo y tiemblo de miedo.
7 Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
“¿Por qué siguen viviendo los malvados, que envejecen y son cada vez más poderosos?
8 Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
Sus hijos están con ellos; ven crecer a sus nietos.
9 Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
Viven en sus casas con seguridad; no tienen miedo. Dios no usa su vara para golpearlos.
10 Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
Sus toros siempre crían con éxito; sus vacas paren terneros y no abortan.
11 Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
Sacan a jugar a sus pequeños como si fueran corderos; sus niños bailan alrededor.
12 He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
Cantan acompañados de la pandereta y la lira; celebran con la música de la flauta.
Viven felices y bajan al sepulcro en paz. (Sheol h7585)
14 Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
Sin embargo, le dicen a Dios: ‘¡Vete lejos! No queremos saber nada de ti.
15 Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
¿Quién se cree el Todopoderoso para que le sirvamos como esclavos? ¿Qué beneficio hay para nosotros si le oramos?’
16 Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
Esa gente cree que hace su propia fortuna, pero yo no acepto su forma de pensar.
17 Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
“Cuántas veces se apaga la lámpara de los malvados? ¿Cuántas veces les sobreviene el desastre? ¿Cuántas veces castiga Dios a los impíos en su cólera?
18 Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
¿Son arrastrados como paja en el viento? ¿Viene un tornado y se los lleva?
19 Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
Algunos dicen: ‘Dios guarda el castigo de la gente para sus hijos’. Pero yo digo: ‘Dios debería castigar a esas personas para que aprendan de ello’.
20 Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
Que ellos mismos vean su destrucción y beban profundamente de la ira de Dios.
21 Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
Porque no les importará lo que les ocurra a sus familias una vez que hayan muerto.
22 Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
“¿Puede alguien enseñarle a Dios algo que no sepa ya, puesto que él es quien juzga incluso a los seres celestiales?
23 Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
Una persona muere con buena salud, totalmente cómoda y segura.
24 Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
Su cuerpo está gordo por haber comido bien; sus huesos aún son fuertes.
25 Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
Otro muere después de una vida miserable sin haber experimentado la felicidad.
26 Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
Sin embargo, ambos son enterrados en el mismo polvo; son tratados de igual manera en la muerte, comidos por los gusanos.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
“Sé lo que piensan y sus planes para hacerme mal.
28 Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
Pueden preguntarme: ‘¿Dónde está la casa del gran hombre? ¿Dónde está el lugar donde viven los malvados?’
29 Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
¿No le han preguntado a los viajeros? ¿No le prestan atención a lo que dicen?
30 Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
La gente malvada se salva en tiempos de desastre; es rescatada del día del juicio.
31 Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
¿Quién cuestiona sus acciones? ¿Quién les paga por lo que han hecho?
32 Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
Cuando finalmente mueren y son llevados al cementerio, su tumba está custodiada. La tierra de la tumba los cubre suavemente.
33 Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
Todo el mundo asiste a sus funerales; una enorme procesión de gente viene a presentar sus últimos respetos.
34 Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
¿Por qué tratan de consolarme con tonterías? Sus respuestas no son más que una sarta de mentiras!”
