Jobin 20
1 Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:
Then answered Zophar the Na'amathite, and said,
2 Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.
Even therefore do my inmost thoughts give me an answer, and for this reason do I feel a strong excitement within me.
3 Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.
Reproof which casteth shame on me must I hear; yet out of my understanding will the spirit give me an answer.
4 Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,
Dost thou know this? from the very beginning of things, from the very time when man was placed upon earth it was,
5 Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.
That the triumphal shouting of the wicked is ever of but a recent date, and the joy of the hypocrite endureth only for a moment.
6 Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;
Though his exaltation should mount up to the heavens, and his head should reach unto the clouds;
7 Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?
Yet when he but turneth round will he vanish for ever; those who have seen him will say, Where is he?
8 Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.
Like a dream will he fly away, and men will find him no more; yea, he will be chased away like a vision of the night.
9 Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.
If an eye have surveyed him, it will not do so again, and it will not behold him any more in his place.
10 Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.
His children will suffer oppression from the indigent, and his hands will have to restore his [ill-gotten] wealth.
11 Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.
[Now] his bones are full of his youthful vigor; but it will [suddenly] lie down with him in the dust.
12 Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.
If the evil be sweet in his mouth, he will conceal it under his tongue;
13 Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.
He will cherish it, and not forsake it; and hold it back within his palate;
14 Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.
His food is thus changed within his bowels, and becometh the venom of asps within him.
15 Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.
The wealth which he hath swallowed, will he have to vomit up again; God will drive it out of his belly.
16 Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.
The poison of asps will he have to suck; the viper's tongue will slay him.
17 Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.
He shall not look with pleasure on streams, on flowing brooks of honey and cream.
18 Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.
He restoreth what he hath labored for, and will not swallow it down; however much he may have obtained by toil, he will not have any joy of it.
19 Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.
Because he oppressed and forsook the indigent; because he took violently away a house, shall he not rebuild it;
20 Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.
Because he knew not quietness in his bosom, shall he not escape through what is the most precious to him.
21 Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.
Nothing was spared from his craving to eat: therefore shall his wealth not prosper.
22 Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.
In the fulness of his abundance will distress assail him: every hand of [those he] troubled will come against him.
23 Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.
In order to fill his belly, [God] will send out against him the fury of his wrath, and will rain it upon him for his eating.
24 Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.
If he flee from the iron weapon, the brazen bow will strike him through.
25 Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.
He draweth it, and it cometh out of the body; yea, out of his gall the glittering [arrow] cometh forth: over him come the terrors [of death].
26 Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.
Entire darkness is laid by for his treasures: a fire not urged by blowing will consume him; it will destroy any one that is left in his tent.
27 Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.
The heavens will lay open his iniquity; and the earth will raise herself up against him.
28 Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.
The product of his house will be banished, flowing away on the day of his wrath.
29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.
This is the portion of a wicked man from God, and his decreed heritage from God.
