< Jobin 11 >
1 Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:
А Софар Намаћанин одговори и рече:
2 Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?
Зар на многе речи нема одговора? Или ће човек говорљив остати прав?
3 Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?
Хоће ли твоје лажи ућуткати људе? И кад се ругаш, зар те неће нико посрамити?
4 Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.
Јер си рекао: Чиста је наука моја, и чист сам пред очима твојим.
5 Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,
Али кад би Бог проговорио и усне своје отворио на те,
6 Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.
И показао ти тајне мудрости, јер их је двојином више, познао би да те Бог кара мање него што заслужује твоје безакоње.
7 Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.
Можеш ли ти тајне Божије докучити, или докучити савршенство Свемогућег?
8 Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta? (Sheol )
То су висине небеске, шта ћеш учинити? Дубље је од пакла, како ћеш познати? (Sheol )
9 Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.
Дуже од земље, шире од мора.
10 Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?
Да преврати, или затвори или сабере, ко ће Му бранити?
11 Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?
Јер зна ништавило људско, и видећи неваљалство зар неће пазити?
12 Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.
Човек безуман постаје разуман, премда се човек рађа као дивље магаре.
13 Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;
Да ти управиш срце своје и подигнеш руке своје к Њему,
14 Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:
Ако је безакоње у руци твојој, да га уклониш, и не даш да неправда буде у шаторима твојим,
15 Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.
Тада ћеш подигнути лице своје без мане и стајаћеш тврдо и нећеш се бојати;
16 Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.
Заборавићеш муку, као воде која протече опомињаћеш је се;
17 Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.
Настаће ти време ведрије него подне, синућеш, бићеш као јутро;
18 Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.
Уздаћеш се имајући надање, закопаћеш се, и мирно ћеш спавати.
19 Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.
Лежаћеш, и нико те неће плашити, и многи ће ти се молити.
20 Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.
Али очи ће безбожницима ишчилети, и уточишта им неће бити, и надање ће им бити издисање.