Heprealaisille 11
1 Mutta usko on vahva uskallus niihin, joita toivotaan, ja ei näkymättömistä epäile.
Now faith is the substance of things to be hoped for, the evidence of things that appear not.
2 Sen kautta ovat vanhat todistuksen saaneet.
For by this the ancients obtained a testimony.
3 Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on Jumalan sanalla valmistettu, ja että kaikki, mitä me näemme, ne ovat tyhjästä tehdyt. (aiōn g165)
By faith we understand that the world was framed by the word of God; that from invisible things visible things might be made. (aiōn g165)
4 Uskon kautta Abel uhrasi Jumalalle suuremman uhrin kuin Kain, jonka kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kuin Jumala hänen lahjoistansa todisti; ja sen kautta hän vielä puhuu, vaikka hän kuollut on.
By faith Abel offered to God a sacrifice exceeding that of Cain, by which he obtained a testimony that he was just, God giving testimony to his gifts; and by it he being dead yet speaketh.
5 Uskon kautta Enok otettiin pois, ettei hän kuolemaa nähnyt, ja ei ole löydetty, että Jumala hänen otti pois; sillä ennenkuin hän otettiin pois, oli hänellä todistus, että hän kelpasi Jumalalle.
By faith Henoch was translated, that he should not see death; and he was not found, because God had translated him: for before his translation he had testimony that he pleased God.
6 Sillä ilman uskoa on mahdotoin kelvata (Jumalalle); sillä joka Jumalan tykö tulla tahtoo, sen pitää uskoman, että hän on, ja on niille kostaja, jotka häntä etsivät.
But without faith it is impossible to please God. For he that cometh to God, must believe that he is, and is a rewarder to them that seek him.
7 Uskon kautta sai Noa Jumalan käskyn niistä, jotka ei vielä näkyneet, pelkäsi ja valmisti arkin huoneensa autuudeksi; jonka kautta hän maailman tuomitsi, ja tuli sen vanhurskauden perilliseksi, joka uskon kautta tulee.
By faith Noe, having received an answer concerning those things which as yet were not seen, moved with fear, framed the ark for the saving of his house, by the which he condemned the world; and was instituted heir of the justice which is by faith.
8 Uskon kautta tuli Abraham kuuliaiseksi, kuin hän kutsuttiin menemään siihen maahan, jonka hän oli perivä, ja hän meni eikä tietänyt kuhunka hän tuleva oli.
By faith he that is called Abraham, obeyed to go out into a place which he was to receive for an inheritance; and he went out, not knowing whither he went.
9 Uskon kautta oli hän muukalainen luvatussa maassa, niinkuin vieraalla maalla, ja asui majoissa Isaakin ja Jakobin kanssa, jotka olivat sen lupauksen kanssaperilliset.
By faith he abode in the land, dwelling in cottages, with Isaac and Jacob, the co-heirs of the same promise.
10 Sillä hän oli odottanut sitä kaupunkia, jolla perustus oli, jonka rakentaja ja luoja on Jumala.
For he looked for a city that hath foundations; whose builder and maker is God.
11 Uskon kautta myös Saara sai voiman siittääksensä, ja synnytti jälkeen ikänsä ajan; sillä hän piti sen uskollisena, joka sen hänelle luvannut oli.
By faith also Sara herself, being barren, received strength to conceive seed, even past the time of age; because she believed that he was faithful who had promised,
12 Sentähden myös yhdestä, joka niin jo kuollut oli, syntyi monta, niinkuin tähtiä on taivaassa ja niinkuin santaa meren rannassa, joka epälukuinen on.
For which cause there sprung even from one (and him as good as dead) as the stars of heaven in multitude, and as the sand which is by the sea shore innumerable.
13 Nämät kaikki ovat uskossa kuolleet ja ei ole niistä lupauksista saaneet, vaan ainoastansa taampaa nähneet ja kuitenkin niihin turvanneet ja hyvin tyytyivät ja tunnustivat, että he vieraat ja muukalaiset maan päällä olivat.
All these died according to faith, not having received the promises, but beholding them afar off, and saluting them, and confessing that they are pilgrims and strangers on the earth.
14 Sillä ne, jotka näitä sanovat, he osoittavat, että he isänmaata etsivät.
For they that say these things, do signify that they seek a country.
15 Ja jos he sitte muistaneet olisivat, kusta he lähteneet olivat, olis heillä kyllä aikaa palata ollut.
And truly if they had been mindful of that from whence they came out, they had doubtless time to return.
16 Mutta he pyytävät parempaa, se on: taivaallista. Sentähden ei Jumala häpee kutsuttaa heidän Jumalaksensa; sillä hän valmisti heille kaupungin.
But now they desire a better, that is to say, a heavenly country. Therefore God is not ashamed to be called their God; for he hath prepared for them a city.
17 Uskon kautta uhrasi Abraham Isaakin, kuin hän kiusattiin, ja uhrasi ainokaisensa, kuin hän jo oli lupaukset saanut,
By faith Abraham, when he was tried, offered Isaac: and he that had received the promises, offered up his only begotten son;
18 Josta sanottu oli: Isaakissa kutsutaan sinulle siemen,
(To whom it was said: In Isaac shall thy seed be called.)
19 Ja ajatteli, että Jumala voi kuolleistakin herättää; josta hän myös hänen niinkuin yhdessä esikuvassa jälleen sai.
Accounting that God is able to raise up even from the dead. Whereupon also he received him for a parable.
20 Uskon kautta siunasi Isaak tulevaisista asioista Jakobia ja Esauta.
By faith also of things to come, Isaac blessed Jacob and Esau.
21 Uskon kautta siunasi Jakob kuollessansa molemmat Josephin pojat, rukoili ja nojasi sauvansa pään päälle.
By faith Jacob dying, blessed each of the sons of Joseph, and adored the top of his rod.
22 Uskon kautta puhui Joseph kuollessansa Israelin lasten lähtemisestä ja antoi käskyn luistansa.
By faith Joseph, when he was dying, made mention of the going out of the children of Israel; and gave commandment concerning his bones.
23 Uskon kautta Moses, kuin hän syntynyt oli, salattiin kolme kuukautta vanhemmiltansa, että he näkivät, kuinka kaunis poikainen hän oli, ja ei peljänneet kuninkaan haastoa.
By faith Moses, when he was born, was hid three months by his parents; because they saw he was a comely babe, and they feared not the king’s edict.
24 Uskon kautta Moses, kuin hän jo suureksi tuli, kielsi kutsuttaa itsensä Pharaon tyttären pojaksi,
By faith Moses, when he was grown up, denied himself to be the son of Pharao’s daughter;
25 Ja valitsi paljoa paremmaksi kärsiä vaivaa Jumalan joukon kanssa, kuin ajallista tarvetta synnissä nautita,
Rather choosing to be afflicted with the people of God, than to have the pleasure of sin for a time,
26 Ja luki suuremmaksi rikkaudeksi Kristuksen pilkan, kuin Egyptin tavarat; sillä hän katsoi palkan maksoa.
Esteeming the reproach of Christ greater riches than the treasure of the Egyptians. For he looked unto the reward.
27 Uskon kautta jätti hän Egyptin ja ei peljännyt kuninkaan hirmuisuutta; sillä hän riippui hänessä, jota ei hän nähnyt, niinkuin hän jo olis hänen nähnyt.
By faith he left Egypt, not fearing the fierceness of the king: for he endured as seeing him that is invisible.
28 Uskon kautta piti hän pääsiäistä ja veren vuodatusta, ettei se, joka esikoiset tappoi, olisi ruvennut heihin.
By faith he celebrated the pasch, and the shedding of the blood; that he, who destroyed the firstborn, might not touch them.
29 Uskon kautta kävivät ne Punaisen meren lävitse niinkuin kuivaa maata myöten, jota myös Egyptiläiset koettelivat ja upposivat.
By faith they passed through the Red Sea, as by dry land: which the Egyptians attempting, were swallowed up.
30 Uskon kautta Jerikon muurit lankesivat, kuin niitä seitsemän päivää käytiin ympäri.
By faith the walls of Jericho fell down, by the going round them seven days.
31 Uskon kautta ei portto Rahab hukkunut uskomattomain kanssa, koska vakoojat rauhallisesti huoneeseensa korjasi.
By faith Rahab the harlot perished not with the unbelievers, receiving the spies with peace.
32 Ja mitä minun pitää enempi sanoman? Sillä aika tulis minulle lyhyeksi, jos minun pitäis luetteleman Gideonista, ja Barakista, ja Simsonista, ja Jephtasta, ja Davidista, ja Samuelista, ja prophetaista,
And what shall I yet say? For the time would fail me to tell of Gedeon, Barac, Samson, Jephthe, David, Samuel, and the prophets:
33 Jotka uskon kautta ovat valtakunnat voittaneet, tehneet vanhurskautta, saaneet lupaukset, tukkineet jalopeurain suut,
Who by faith conquered kingdoms, wrought justice, obtained promises, stopped the mouths of lions,
34 Sammuttaneet tulen voiman, välttäneet miekan terän, ovat väkeväksi heikkoudesta tulleet ovat voimalliseksi sodassa tulleet, muukalaisten sotajoukot maahan lyöneet.
Quenched the violence of fire, escaped the edge of the sword, recovered strength from weakness, became valiant in battle, put to flight the armies of foreigners:
35 Vaimot ovat kuolleensa ylösnousemisesta jälleen saaneet; mutta muut ovat rikki revityt, ja ei pelastusta ottaneet vastaan, että heidän paremman ylösnousemisen saaman piti.
Women received their dead raised to life again. But others were racked, not accepting deliverance, that they might find a better resurrection.
36 Muutamat taas ovat pilkkoja ja haavoja kärsineet, ja vielä sittekin kahleet ja vankiuden,
And others had trial of mockeries and stripes, moreover also of bands and prisons.
37 Ovat kivitetyt, rikki hakatut, lävitse pistetyt, miekalla surmatut, vaeltaneet ympäri lammasten ja vuohten nahoissa, ovat olleet köyhät, ahdistetut, vaivatut.
They were stoned, they were cut asunder, they were tempted, they were put to death by the sword, they wandered about in sheepskins, in goatskins, being in want, distressed, afflicted:
38 (Joille maailma oli mahdotoin), ovat korvessa eksyneet ja vuorilla, ja mäen rotkoissa ja maan kuopissa.
Of whom the world was not worthy; wandering in deserts, in mountains, and in dens, and in caved of the earth.
39 Ja kaikki nämät ovat uskon kautta todistuksen saaneet, eikä saaneet sitä lupausta:
And all these being approved by the testimony of faith, received not the promise;
40 Että Jumala on jotakin paremmin meille edeskatsonut, ettei he ilman meitä täydelliseksi tulleet olisi.
God providing some better thing for us, that they should not be perfected without us.
