Teot 5
1 Mutta mies, Ananias nimeltä, emäntänsä Saphiran kanssa myi tavaransa,
Vayi mutu wumosi dizina diandi Anania, va kimosi ayi nketoꞌandi Safila basumbisa tsolꞌawu.
2 Ja kätki jotain hinnasta emäntänsä tieten, ja toi osan edes ja pani apostolitten jalkain eteen.
Vayi bu kawizana ayi nketoꞌandi, Anania wusueka ndambu yi zimbongo ziozi kasumbisila tsola. Bosi wunata ndambu yinkaka kuidi bamvuala.
3 Niin Pietari sanoi: Ananias, miksi saatana täytti sinun sydämes Pyhän Hengen edessä valhettelemaan, että jotakin pellon hinnasta kätkit?
Piela wunkamba: —A Anania! Bila mbi Satana kawadidi mu ntimꞌaku e? Vunini Pheve Yinlongo, suekidi ndambu yi zimbongo ziozi sumbisidi tsolꞌaku e?
4 Etkös olisi saanut sitä pitää, kuin se sinulla oli, ja se myytykin oli sinun hallussas? miksis senkaltaista olet sydämees päästänyt? Et sinä ole ihmisten, vaan Jumalan edessä valehdellut.
Tuamina wusumbisa tsola beni, yisi ba yaku veka ko e? Bosi ku nzimunina bu wumeni kuyisumbisa, wulendi sadila zimbongo beni ko boso buzodidi e? Buna buevi bakidi lukanu luvangila diambu di phila yayi e? Bika sia ti batu vunini vayi Nzambi vunini!
5 Kuin Ananias nämät sanat kuuli, lankesi hän maahan ja antoi henkensä. Ja suuri pelko tuli kaikkein niiden päälle, jotka tämän kuulivat.
Anania bu kamana wa mambu mama, wubua va tsi ayi wufua. Batu boso bobo bawa diambu beni bamona boma.
6 Niin nuoret miehet nousivat ja korjasivat hänen, veivät pois ja hautasivat hänen.
Matoko mayiza zinga mvumbi, manata yawu ku nganda bosi mayenda kuyizika.
7 Mutta tapahtui liki kolmen hetken perästä, että myös hänen emäntänsä tuli sisälle eikä tietänyt, mitä tapahtunut oli.
Nduka-nduka zithangu zitatu zivioka bosi nketoꞌandi wuyiza kota, mukambu zaba mambu mavioka.
8 Niin Pietari vastasi häntä: sanos minulle: oletteko sen pellon siihen hintaan myyneet? mutta hän sanoi: olemme niinkin siihen hintaan.
Piela wunyuvula: —Wutsudikisa: yawu yoyi thalu lusumbisididi tsolꞌeno e? Niandi wumvutudila: —Mu thalu yoyi kaka!
9 Sanoi Pietari hänelle: miksi te olette mielistyneet keskenänne Herran Henkeä kiusaamaan? Katso, niiden jalat, jotka sinun miehes hautasivat, ovat oven edessä ja vievät pois sinun.
Bosi Piela wunkamba: —A bila mbi luwizinini mu diambu di tota Pheve yi Pfumu e? Tala batu bobo babedi ku zika bakala diaku badi va muelo ayi ngeyo mamvaku, beka ku nata.
10 Ja hän kohta lankesi maahan hänen jalkainsa eteen ja antoi henkensä. Niin nuoret miehet tulivat sisälle ja löysivät hänen kuolleena, ja he veivät hänen ulos ja hautasivat miehensä tykö.
Muna thangu yina wubua va malu ma Piela ayi wufua. Matoko bu mavutuka mammona wufua. Mannata ayi manzika vana ndambu bakala diandi.
11 Ja suuri pelko tuli koko seurakunnalle ja kaikille niille, jotka tämän kuulivat.
Mambu mama mamonisa basi dibundu tsisi yiwombo ayi batu boso bobo bawa mambu beni.
12 Ja apostolitten kätten kautta tehtiin monta merkkiä ja ihmettä kansan seassa. Ja olivat kaikki yksimielisesti Salomon esihuoneessa.
Bamvuala zivanga bikumu ayi bidimbu biwombo va khatitsika batu. Babo baba kifu kikutakananga ku velanda yi Solomo.
13 Mutta ei niistä muista uskaltanut yksikään itsiänsä antaa heidän sekaansa; vaan kansa piti paljon heistä.
Kadi mutu wunkaka kasia fubana yawu ko, muaki batu baba kuba niemisanga ngolo.
14 Ja joukko paljon eneni miehistä ja vaimoista, jotka Herran päälle uskoivat:
Vayi babakala ayi baketo bawombo bawilukila Pfumu ayi babuelama.
15 Niin että he kantoivat sairaita kaduille ja panivat niitä vuoteille ja paareille, että Pietarin tullessa ainoasti hänen varjonsa jonkun heistä olis varjonnut.
Buna batu baba natina bambevo bawombo mu ziphambu zi zinzila; bazitula va zikhuala ayi mu biphoyi muingi Piela bu kamvioka, kitsuisula kiandi kibua vadi bambevo bankaka.
16 Ja tuli myös suuri joukko kokoon lähimmäisistä kaupungeista Jerusalemiin, ja toviat sairaita ja saastaisilta hengiltä vaivatuita, jotka kaikki parannettiin.
Batu bawombo baba kuizanga, baba mu mavula mafikimini Yelusalemi; banata bambevo ziawu ayi banata batu baba yamusu kuidi ziphevi zimbimbi. Baboso babeluka.
17 Niin nousi ylimmäinen pappi, ja kaikki, jotka hänen kanssansa olivat, Saddukealaisten lahko, ja olivat täynnänsä kiivautta,
Pfumu yi zinganga Nzambi ayi batu bandi boso va kimosi ayi basi dikabu di Basaduki; bamona kikhenene
18 Ja paiskasivat kätensä apostolitten päälle ja panivat heidät yhteiseen vankihuoneesen.
bakanga bamvuala ayi babakotisa mu nloko wunneni.
19 Mutta Herran enkeli avasi yöllä tornin oven, ja vei heidät sieltä ulos ja sanoi:
Vayi mbasi yi Pfumu yiyiza va builu, yizibula mielo mi nloko ayi yitotula bamvuala,
20 Menkäät, seisokaat ja puhukaat templissä kansalle kaikki tämän elämän sanat.
buna yiba kamba: —Yendanu ku Nzo Nzambi, lulonga batu malongi ma luzingu lualu.
21 Mutta kuin he sen kuulivat, menivät he varhain aamulla templiin ja opettivat. Niin ylimmäinen pappi tuli, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, kutsuivat raadin kokoon ja kaikki Israelin lasten vanhimmat, ja lähettivät vankihuoneesen heitä noutamaan.
Bu bawa bobo, mu nsuka-nsuka bayenda ku nzo Nzambi, batona longa! Pfumu yi zinganga Nzambi ayi batu bandi batumisa batu ba lukutukunu lu minyadi ayi bakulutu boso ba Iseli. Buna batuma batu benda landi bamvuala mu nloko.
22 Kuin palveliat menivät, eikä heitä tornista löytäneet, niin he palasivat ja ilmoittivat,
Vayi minsungi bu miyenda tula kuna nloko, misia bamona ko mu nloko. Mivutuka ayi mituba:
23 Sanoen: tornin me tosin löysimme kyllä visusti suljetuksi ja vartiat ulkona oven edessä seisovan; mutta kuin me sen avasimme, emme ketään sieltä löytäneet.
—Tuenda bata nloko widi wukangama ayi minsungi mi nloko buna mitelimini va mielo. Vayi bu tuzibudi kadi mutu wumosi tuisi mona ko!
24 Kuin ylimmäinen pappi ja templin esimies ja pappein päämiehet nämät kuulivat, epäilivät he heistä, miksi se viimeinkin tulis.
Thangu pfumu yi minsungi mi Nzo Nzambi ayi pfumu yi zinganga Nzambi bawa mambu mama, basia zaba ko mbi bivanga. Bayindula kani buevi bu kuiza sukila Nsamu wawu.
25 Niin tuli yksi ja ilmoitti heille, sanoen: katso, ne miehet, jotka te torniin panitte, ovat templissa ja seisovat opettamassa kansaa.
Vana vawu mutu wumosi wuyiza ku bakamba: —Batu bobo lukotisa mu nloko badi muna Nzo Nzambi, balembo longi!
26 Niin esimies meni palvelijoinensa ja toi heidät suosiolla sieltä (sillä he pelkäsivät kansan heitä kivittävän).
Pfumu yi minsungi mi Nzo Nzambi wuyenda va kimosi ayi masodi mandi kuna nzo Nzambi. Wunata bamvuala ku lukutukunu lu minyadi, bika sia ti mu kingolo bila boma baba mona mu diambu di batu bedi kuba zuba matadi.
27 Ja kuin he toivat heidät, asettivat he heidät raadin eteen. Ja ylimmäinen pappi kysyi heiltä,
Bu baba nata, baba tula va ntuala lukutukunu lu monyadi bosi Pfumu yi zinganga Nzambi wuba yuvula:
28 Sanoen: emmekö ole kovasti teitä kieltäneet puhumasta kansalle tähän nimeen? Ja katso, te olette Jerusalemin täyttäneet teidän opetuksellanne, ja tahdotte tämän ihmisen veren vetää meidän päällemme.
—Tulukandika lubika buela longilanga mu dizina di mutu wuna. Vayi tala malongi meno mameni tembakana mu Yelusalemi dioso, bosi lutidi beto tunata nkanu wu lufua lu mutu wuna e?
29 Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: enempi tulee kuulla Jumalaa kuin Ihmisiä.
Vayi Piela ayi bamvuala bavutula: —Bulutidi mboti mu tumukina Nzambi vayi bika batu.
30 Meidän isäimme Jumala herätti Jesuksen, jonka te tapoitte ja ripustitte puuhun.
Nzambi yi bakulu beto wufulukisa Yesu beni mu bafua. Yesu diodi luvondisa bu lumbanda va nti.
31 Sen on Jumala korottanut oikialle kädellensä Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntein anteeksi antamusta.
Vayi Nzambi wunnangika bu kamvuandisa va koko kuandi ku lubakala banga Pfumu ayi Mvulusi mu diambu di basi Iseli babalula mavanga ayi balemvokolo mu masumu.
32 Ja me olemme näiden sanain todistajat, ja myös Pyhä Henki, jonka Jumala on niille antanut, jotka häntä kuulevat.
Beto tuidi bambangi ba mambu mama va kimosi ayi Pheve Yinlongo yoyi Nzambi kavana kuidi batu beti kuntumimina.
33 Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se lävitse heidän sydämensä, ja he pitivät neuvoa tappaaksensa heitä.
Vayi bawu bu bawa mambu momo, bafuema ngolo; bawizana mu diambu di baba vondisa.
34 Niin nousi raadista yksi Pharisealainen, nimeltä Gamaliel, lainopettaja, josta kaikki kansa paljon piti: se käsi apostoleita pikimältänsä viedä ulos,
Vayi mfalisi wumosi mu dikabu di lukutukunu lu minyadi, dizina diandi Ngamalieli, wuba nlongi wu Mina; wuba kinzukungu kuidi batu boso, wutelama va khatitsika lukutukunu minyadi; wuvana lutumunu batotula bamvuala ku nganda mu ndambu thangu.
35 Ja sanoi heille: Israelin miehet! kavahtakaat itseänne, mitä te mielitte tehdä näille miehille.
Buna wuba kamba: —A beno basi Iseli, lulubuka mu diambu di batu baba ayi talanu mambu mbi lutidi kuba vangila.
36 Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas ja sanoi itsensä joksikin, niin hänen tykönsä tuli lähes neljäsataa miestä: joka sitte tapettiin ja kaikki, jotka häneen mielistyivät, ne hajoitettiin ja hävitettiin.
Bila mu bilumbu kuandi bibedi, mutu wumosi wutotuka, dizina diandi Tewudasi wuzola kukimonisa mutu wu minsua. Nduka-nduka zikhama ziya zi batu banlandakana. Vayi bu kavondo, buna batu bandi boso baba kuntumukinanga basasukusu. Dingumba diandi disia buela wakakana ko.
37 Tämän jälkeen nousi Juudas Galileasta veronlaskemisen päivinä ja käänsi paljon kansaa jälkeensä; hän myös hukkui ja kaikki, jotka häneen mielistyivät, hajoitettiin.
Niandi bu kavioka, mu thangu yiba disasama, Yuda muisi Ngalili wutotuka. Niandi mamvandi wuvitumuna batu bawombo mu diambu batotula khindu, vayi mamvandi wufua ayi batu baba kuntumukinanga bamana sasukusu.
38 Ja nyt sanon minä teille: lakatkaat näistä miehistä ja sallikaat heidän olla; sillä jos tämä neuvo eli teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukee;
Buabu ndieka ku lukamba: Bikanu buela kota mambu ma batu baba ayi luba yekula benda kuawu; bila enati lukanu lualu votimavanga mama madi ma batu buna mela fua.
39 Vaan jos se on Jumalalta, niin ette voi sitä tyhjäksi tehdä, ettette myös löydettäisi sotineen jumalaa vastaan.
Vayi enati madi mavanga ma Nzambi buna lulendi nunga ku mavonda ko ayi lukeba luedi nuanisa Nzambi.
40 Niin kaikki mielistyivät hänen neuvoonsa; ja kuin he apostolit sisälle kutsuivat, niin he hosuivat heitä ja kielsivät heitä Jesuksen nimeen puhumasta, ja päästivät heidät menemään.
Batu boso bakikinina ndubu andi. Bu batumisa bamvuala; baba kandika babika buela yolukila dizina di Yesu. Bu bamana kuba tuta khuba; bosi baba yekula.
41 Niin he menivät pois raadin edestä, iloiten että he olivat mahdolliset pilkkaa kärsimään hänen nimensä tähden,
Bawu batotuka va ntuala lukutukunu lu minyadi mu khini bila bamonika ti bafueni mona ziphasi mu diambu di dizina di Yesu.
42 Ja ei lakanneet joka päivä templissä ja joka huoneessa opettamasta ja saarnaamasta evankeliumia Jesuksesta Kristuksesta.
Bosi kadika lumbu mu nzo Nzambi ayi mu zinzo, bamvuala basia vonga ko mu longa ayi mu yamikisa Yesu banga Klisto.
