Johanneksen 1
1 Alussa oli sana, ja se Sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli se Sana.
Va thonono, Diambu dikibela, Diambu diba va kimosi ayi Nzambi ayi Diambu diawu Nzambi.
2 Tämä oli alussa Jumalan tykönä.
Diambu diba va thonono va kimosi ayi Nzambi.
3 Kaikki ovat sen kautta tehdyt, ja ilman sitä ei ole mitään tehty, joka tehty on.
Bima bioso bivangimina mu diawu, kuisi ko kima kikambu vangu mu kambu diawu mu bibioso bikivangulu.
4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus,
Mu diawu muba Luzingu. Luzingu beni luba kiezila ki batu.
5 Ja valkeus paistaa pimeydessä, jota ei pimeys käsittänyt.
Kiezila kilembo kienzuka mu tombi vayi tombi kisia kisudika ko.
6 Yksi mies oli lähetetty Jumalalta, jonka nimi oli Johannes:
Vaba Mutu wumosi wutumu kuidi Nzambi, dizina diandi Yowani.
7 Se tuli valkeudesta todistamaan, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.
Wuyiza mu telama kimbangi; mu telama kimbangi mu diambu di kiezila muingi batu boso bawilukila mu niandi.
8 Ei hän ollut valkeus, mutta hän oli lähetetty valkeudesta todistamaan.
Niandi veka kasia ba kiezila ko, vayi, niandi wuyiza kaka mu telama kimbangi mu diambu di kiezila.
9 Se oli totinen valkeus, joka valistaa kaikki ihmiset, jotka maailmaan tulevat;
Kiezila ki kiedika kiawu kioki kiyiza va ntoto, kioki kieti kienzulanga batu boso.
10 Se oli maailmassa, ja maailma oli hänen kauttansa tehty, ja ei maailma häntä tuntenut.
Niandi diambu diyiza va ntoto ayi ntoto wuvangu mu niandi vayi ntoto wusia kunzaba ko.
11 Hän tuli omillensa, ja ei hänen omansa häntä ottaneet vastaan,
Niandi wuyiza ku tsiꞌandi vayi basi tsiꞌandi basia kuntambula ko.
12 Mutta niille, jotka hänen ottivat vastaan, antoi hän voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat hänen nimensä päälle,
Vayi kuidi batu boso bantambula, niandi wuba vana lulendo lukitukila bana ba Nzambi; bobo bawilukila mu dizina diandi.
13 Jotka ei verestä eikä lihan tahdosta ei myös miehen tahdosta, mutta Jumalasta syntyneet ovat.
Bika sia ti bana beni mu menga voti mu luzolo lu nsuni babutukila, voti mu luzolo lu mutu vayi babutu mu luzolo lu Nzambi.
14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän seassamme, (ja me näimme hänen kunniansa niinkuin ainoan Pojan kunnian Isästä, ) täynnä armoa ja totuutta.
Diambu dikituka nsuni ayi diyiza zinga va khatitsikꞌeto. Beto tumona nkembo andi; banga nkembo wu Muana wumosi kaka wowo wuba kuidi Tata. Nkembo beni wuba wuwala mu nlemvo ayi mu kiedika.
15 Johannes todisti hänestä, ja huusi, sanoen: tämä oli se, josta minä sanoin: minun jälkeeni on tuleva, joka minun edelläni on ollut; sillä hän oli ennen kuin minä.
Yowani wuntelimina kimbangi bu katuba mu yamikina: —Talanu mutu wawu, niandi ndiyolukila mu thangu ndilukamba: mutu wowo wunkuiza ku manima mama wundutidi munneni, bila niandi wutuama kukibela ayi minu.
16 Ja me olemme kaikki hänen täydellisyydestänsä saaneet ja armon armosta.
Mu diambu di fuluka ku nlemvo andi, beto boso tutambula lusakumunu va mbata lusakumunu.
17 Sillä laki on Moseksen kautta annettu: armo ja totuus on Jesuksen Kristuksen kautta tullut.
Bila Moyize niandi wuvana Mina vayi Yesu Klisto niandi wunata nlemvo ayi kiedika.
18 Ei ole kenkään koskaan Jumalaa nähnyt: ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, hän ilmoitti meille.
Kadi mutu kamuenieti Nzambi ko vayi Muanꞌandi wumosi kaka widi va ndambu yi Tata, niandi wunzabikisidi.
19 Ja tämä on Johenneksen todistus, kuin Juudalaiset lähettivät Jerusalemista papit ja Leviläiset kysymään häneltä: kukas olet?
Vava vadi kimbangi ki Yowani mu thangu Bayuda baba ku Yelusalemi bafidisa zinganga Nzambi ayi Balevi muingi banyuvula: “ngeyo widi nani e?”
20 Ja hän todisti ja ei kieltänyt, ja hän todisti, sanoen: en minä ole Kristus.
Buna wuba kamba kiedika mu kambu memata: —Minu ndisi ama Klisto ko.
21 Ja he kysyivät häneltä: kukas siis? oletkos Elias? Hän sanoi: en. Oletkos propheta? Hän vastasi: en.
Babuela kunyuvula: —Vayi buna widi nani e? Widi Eli? Wuba vutudila: —Ndisi ama Eli ko! Bawu babuela kunyuvula: —Widi mbikudi e? Wuba vutudila: —Nana.
22 Niin he sanoivat hänelle: kukas olet? että me antaisimme niille vastauksen, jotka meidät lähettivät: mitäs sanot itsestäs?
Buna babuela kunyuvula diaka: —Vayi widi nani e? Wutukamba muingi tubaka buvanina mvutu kuidi bobo batutumini. Mbi wuntuba mu diambu di ngeyo veka e?
23 Hän sanoi: minä olen huutava ääni korvessa: valmistakaat Herran tietä, niinkuin Jesaias propheta sanoi.
Buna wuba kamba: —Minu ndidi mbembo yi mutu wowo wulembo yamikina mu dikanga: luludika nzila yi Pfumu banga bu bikudila mbikudi Ezayi.
24 Ja jotka lähetetyt olivat, olivat Pharisealaisista.
Batu Bobo bafidusu baba mu dikabu di Bafalisi;
25 Ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: miksi siis sinä kastat, jos et ole Kristus, etkä Elias, etkä propheta?
banyuvula: —Enati wisi Klisto ko voti Eli ko, voti mbikudi ko vayi buna bila mbi wulembo botikila e?
26 Johannes vastasi heitä ja sanoi: minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo, jota ette tunne:
Yowani wuba vutudila: —Minu ndilembo lubotikila mu nlangu, vayi va khatitsikꞌeno vadi mutu wumosi wulukambulu zaba,
27 Hän on se, joka minun jälkeeni tulee, joka minun edelläni on ollut, jonka kengän rihmoja en minä ole kelvollinen päästämään.
mutu wowo wunkuiza ku manima mama, ndisi fuana ko mu nianguna minsinga mi zisapatu ziandi.
28 Nämät tapahtuivat Betabarassa, sillä puolella Jordania, kussa Johannes kasti.
Mambu mama ku Betani maviokila, buala buidi va disimu di nzadi Yolidani, kuna Yowani kaba botikilanga batu.
29 Toisena päivänä näki Johannes Jesuksen tykönsä tulevan, ja sanoi: katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin!
Mu lumbu kilanda, Yowani wumona Yesu wunkuiza kuidi niandi, buna wutuba: —Tala, Muana dimemi di Nzambi wumbotulanga masumu ma nza.
30 Tämä on se, josta minä sanoin: minun jälkeeni tulee mies, joka minun edelläni on ollut; sillä hän oli ennen kuin minä.
Niandi mutu wowo ndiluyolukila bu ndilukamba ti: “Mutu wowo wunkuiza ku manima mama wundutidi munneni bila niandi wutuama kukibela ayi minu.”
31 Ja en minä häntä tuntenut; mutta että hän ilmestyisi Israelissa, sentähden tulin minä vedellä kastamaan.
Minu ndisia tuama kunzaba ko, vayi mu diambu kazabakana kuidi Iseli diawu minu ndilembo botikila mu nlangu.
32 Ja Johannes todisti, sanoen: minä näin Hengen taivaasta tulevan alas niinkuin kyyhkyisen ja seisahtavan hänen päällensä.
Yowani wutelama kimbangi bu katuba: —Ndimona Pheve yitotukila ku Diyilu banga dibembe, yivuanda va niandi.
33 Ja en minä häntä tuntenut; mutta joka minun lähetti vedellä kastamaan, se sanoi minulle: jonka päälle sinä näet Hengen tulevan alas ja seisahtavan hänen päällesä, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.
Kuidi minu, ndisi kunzaba ko; vayi mutu wowo wuthuma mu kuiza botika mu nlangu niandi wukhamba: “Va mutu wowo wela mona Pheve yikulukidi va niandi ayi yivuendi va niandi; buna niandi mutu wela botikila mu Pheve Yinlongo.”
34 Ja minä näin sen ja todistin hänen olevan Jumalan Pojan.
Buna minu ndimona ayi nditelama kimbangi ti mutu wawu niandi muana Nzambi.
35 Toisena päivänä seisoi Johannes taas ja kaksi hänen opetuslapsistansa,
Diaka mu lumbu kilanda, Yowani wuba diaka vana ayi minlonguki miandi miodi.
36 Ja kuin hän näki Jesuksen käyvän, sanoi hän: katso, Jumalan Karitsa!
Mu thangu kamona Yesu wumviokila vana buna wutuba: —Tala, Muana dimemi di Nzambi.
37 Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen puhuvan, ja seurasivat Jesusta.
Minlonguki mi miodi minwa bu katuba, buna milandakana Yesu.
38 Mutta Jesus käänsi itsensä ja näki ne seuraavan, ja sanoi heille: Mitä te etsitte? Niin he sanoivat hänelle: Rabbi (se on niin paljo sanottu: opettaja) kussas asut?
Yesu bu kabaluka wuba mona balembo nlandakana. Diawu kaba yuvudila: —A mbi luntomba e? Bamvutudila: —Labi bu dinsundula Nlongi, kuevi wukala e?
39 Hän sanoi heille: tulkaat ja katsokaat; ja he tulivat ja näkivät, kussa hän asui, ja olivat sen päivän hänen tykönänsä, ja se oli lähes kymmenes hetki.
Wuba kamba: —Yizanu ayi malumona. Bayenda ayi bamona va kaba nkalanga. Bakala yandi mu lumbu kina; yiba nduka-nduka thangu yi nya yi masika.
40 Andreas, Simon Pietarin veli, oli yksi niistä kahdesta, jotka sen Johannekselta kuulleet olivat ja häntä seurasivat.
Andele, khomba yi Simoni Piela, wuba wumosi mu minlonguki beni miodi miomi miwa mambu ma Yowani ayi milandakana Yesu.
41 Tämä löysi ensin veljensä Simonin, ja sanoi hänelle: me löysimme Messiaan; se on niin paljo kuin: voideltu.
Ku nzimunina, niandi wuyenda bata theti khombꞌandi Simoni, wunkamba: —Beto tumueningi Mesiya Tsundu Mesiya Klisto.
42 Ja hän toi hänen Jesuksen tykö. Mutta kuin Jesus katsoi hänen päällensä, sanoi hän: sinä olet Simon Jonan poika, ja sinä pitää kutsuttaman Kephas; se on niin paljo kuin: kallio.
Buna wunnata kuidi Yesu. Yesu bu kantala, buna wunkamba: —Ngeyo widi Simoni, muana Zonasi. Ngeyo wela tedolongo Sefasi. Tsundu Sefasi “Ditadi”.
43 Toisena päivänä tahtoi Jesus mennä Galileaan, ja löysi Philippuksen ja sanoi hänelle: seuraa minua!
Mu lumbu kilanda, Yesu wukana kuenda ku Ngalili. Wumona Filipi ayi wunkamba: —Wundandakana!
44 Mutta Philippus oli Betsaidasta, Andreaksen ja Pietarin kaupungista.
Filipi wuba muisi Betesayida, divula dimosi ayi Andele ayi Piela.
45 Philippus löysi Natanaelin ja sanoi hänelle: me olemme löytäneet sen, josta Moses kirjoitti laissa ja prophetat, Jesuksen, Josephin pojan Natsaretista.
Filipi wuyenda tala Natanayeli ayi wunkamba: —Beto tumueningi mutu wowo Moyize kayolukila mu Mina ayi wowo mimbikudi miyolukila, dizina diandi Yesu, muana zozefu muisi Nazaleti.
46 Ja Natanael sanoi hänelle: tulleeko Natsaretista jotain hyvää? Philippus sanoi hänelle: tule ja katso.
Natanayeli wunkamba: —Buna ku Nazaleti kulenda kuandi totukila diambu dimboti e? Filipi wumvutudila: —Yiza ayi mona.
47 Jesus näki Natanaelin tykönsä tulevan, ja sanoi hänestä: katso, totisesti oikia Israelilainen, jossa ei petosta ole.
Yesu wumona Natanayeli wulembo yizi ku kaba, buna wutuba: —Tala muisi Iseli wukiedika, mu niandi mukambulu mayuya.
48 Natanael sanoi hänelle: mistäs minut tunnet? Jesus vastasi ja sanoi hänelle: ennen kuin Philippus kutsui sinua fikunapuun alla ollessas, näin minä sinun.
Natanayeli wunyuvula: —Kuevi wunzabidi e? Yesu wumvutudila: —Tuamina Filipi kiza kambi, bu vuendingi kuna tsi nti wu figi, minu ndimueningi.
49 Vastasi Natanael ja sanoi hänelle: Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas.
Buna Natanayeli wunkamba: —Nlongi, ngeyo widi Muana Nzambi, widi ntinu wu Iseli.
50 Jesus vastasi ja sanoi hänelle: sinä uskot, että minä sanoin sinulle: minä näin sinut fikunapuun alla. Sinä saat vielä suurempia nähdä.
Yesu wumvutudila: —Ngeyo wilukidi bu ndikembi ti ndimueningi bu vuendingi ku tsi nti wu figi e? Wela mona mambu manneni viokila mama.
51 Ja sanoi hänelle: totisesti, totisesti sanon minä teille: tästedes pitää teidän näkemän taivaan avoinna, ja Jumalan enkelit astuvan ylös ja tulevan alas Ihmisen Pojan päälle.
Buna wubuela kamba: —Bukiedika ndikulukamba, luela mona Diyilu dizibukidi ayi zimbasi zi Nzambi ziela maka ayi kuluka va muana mutu.
