Lododowo 9
1 Nunya tu eƒe xɔ eye wòɖo eƒe sɔti adreawo te.
Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,
2 Etrɔ asi le eƒe lã si wòwu ŋu, tɔtɔ eƒe wain, eye wòɖo eƒe kplɔ̃ hã.
Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,
3 Edɔ eƒe dɔlanyɔnuwo eye wòtsi tsitre ɖe dua ƒe kɔkɔƒe ke hedo ɣli be,
Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:
4 “Mi bebewuwo katã mige ɖe eme le afii!” Egblɔ na numanyalawo be,
Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:
5 “Miva, miɖu nye nu eye mino nye wain si metɔtɔ.
Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.
6 Miɖe asi le bometsitsi ŋu, ekema mianɔ agbe eye miazɔ le gɔmesese me.
Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.
7 “Ame si le nya gbem na fewuɖula la le eƒe dzu dɔm eye ame si ka mo na ame vɔ̃ɖi la xɔa dzudzu.
Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.
8 Mègaka mo na fewuɖula o, ne menye nenema o la, alé fu wò; ke boŋ ka mo na nunyala eye alɔ̃ wò nya.
Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.
9 Fia nu nunyala, aganya nu ɖe edzi wu, fia nu ame dzɔdzɔe eye agasrɔ̃ nu akpe ɖe esi wònya xoxo la ŋuti.
Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.
10 “Yehowa vɔvɔ̃e nye nunya ƒe gɔmedzedze eye sidzedze Kɔkɔetɔ la nye gɔmesese
Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.
11 elabena to dzinye wò ŋkekewo adzi ɖe edzi fũu eye woatsɔ ƒewo akpe wò agbenɔƒewo.
Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.
12 Ne èdze nunya la, wò nunya ahe viɖe vɛ na wò; ke ne ènye fewuɖula la, wò ɖeka koe akpe fu.”
Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.
13 Nyɔnu bometsila la le ɣli dom, womekplae o eye menya nu hã o.
Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,
14 Enɔ anyi ɖe eƒe aƒe ƒe ʋɔtru nu, enɔ anyi ɖe zikpui dzi le du la ƒe kɔkɔƒe kekeake
Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,
15 le ame siwo va le eme tsom la yɔm, ame siwo lé woƒe mɔ tsɔ tẽe be,
Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:
16 “Mí ame siwo katã nye bebewuwo la, mige ɖe eme le afii!” Egblɔna na ame siwo menya nu o la be,
Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:
17 “Tsi si wofi la vivina, eye nu si woɖu le vivime la vivina!”
Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;
