1 Corinthians 15
1 And I make known to you, brethren, the good news that I proclaimed to you, which also ye did receive, in which also ye have stood,
Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte
2 through which also ye are being saved, in what words I proclaimed good news to you, if ye hold fast, except ye did believe in vain,
ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.
3 for I delivered to you first, what also I did receive, that Christ died for our sins, according to the Writings,
Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,
4 and that he was buried, and that he hath risen on the third day, according to the Writings,
ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,
5 and that he appeared to Cephas, then to the twelve,
ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.
6 afterwards he appeared to above five hundred brethren at once, of whom the greater part remain till now, and certain also did fall asleep;
Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.
7 afterwards he appeared to James, then to all the apostles.
Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.
8 And last of all — as to the untimely birth — he appeared also to me,
Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt.
9 for I am the least of the apostles, who am not worthy to be called an apostle, because I did persecute the assembly of God,
Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
10 and by the grace of God I am what I am, and His grace that [is] towards me came not in vain, but more abundantly than they all did I labour, yet not I, but the grace of God that [is] with me;
Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.
11 whether, then, I or they, so we preach, and so ye did believe.
Olinpa siis minä tai olivatpa he: näin me saarnaamme, ja näin te olette uskoon tulleet.
12 And if Christ is preached, that out of the dead he hath risen, how say certain among you, that there is no rising again of dead persons?
Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemusta ole?
13 and if there be no rising again of dead persons, neither hath Christ risen;
Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut.
14 and if Christ hath not risen, then void [is] our preaching, and void also your faith,
Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne;
15 and we also are found false witnesses of God, because we did testify of God that He raised up the Christ, whom He did not raise if then dead persons do not rise;
ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.
16 for if dead persons do not rise, neither hath Christ risen,
Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty.
17 and if Christ hath not risen, vain is your faith, ye are yet in your sins;
Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne.
18 then, also, those having fallen asleep in Christ did perish;
Ja silloinhan Kristuksessa nukkuneetkin olisivat kadotetut.
19 if in this life we have hope in Christ only, of all men we are most to be pitied.
Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.
20 And now, Christ hath risen out of the dead — the first-fruits of those sleeping he became,
Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
21 for since through man [is] the death, also through man [is] a rising again of the dead,
Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.
22 for even as in Adam all die, so also in the Christ all shall be made alive,
Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
23 and each in his proper order, a first-fruit Christ, afterwards those who are the Christ's, in his presence,
mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;
24 then — the end, when he may deliver up the reign to God, even the Father, when he may have made useless all rule, and all authority and power —
sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
25 for it behoveth him to reign till he may have put all the enemies under his feet —
Sillä hänen pitää hallitseman "siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle".
26 the last enemy is done away — death;
Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.
27 for all things He did put under his feet, and, when one may say that all things have been subjected, [it is] evident that He is excepted who did subject the all things to him,
Sillä: "kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle". Mutta kun hän sanoo: "kaikki on alistettu", niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.
28 and when the all things may be subjected to him, then the Son also himself shall be subject to Him, who did subject to him the all things, that God may be the all in all.
Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.
29 Seeing what shall they do who are baptized for the dead, if the dead do not rise at all? why also are they baptized for the dead?
Mitä muutoin ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta, sillä saavat aikaan? Jos kuolleet eivät heräjä, miksi nämä sitten kastattavat itsensä heidän puolestaan?
30 why also do we stand in peril every hour?
Ja miksi mekään antaudumme joka hetki vaaraan?
31 Every day do I die, by the glorying of you that I have in Christ Jesus our Lord:
Joka päivä minä olen kuoleman kidassa, niin totta kuin te, veljet, olette minun kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
32 if after the manner of a man with wild beasts I fought in Ephesus, what the advantage to me if the dead do not rise? let us eat and drink, for to-morrow we die!
Jos minä ihmisten tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa, mitä hyötyä minulle siitä on? Jos kuolleet eivät heräjä, niin: "syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme".
33 Be not led astray; evil communications corrupt good manners;
Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."
34 awake up, as is right, and sin not; for certain have an ignorance of God; for shame to you I say [it].
Raitistukaa oikealla tavalla, älkääkä syntiä tehkö; sillä niitä on, joilla ei ole mitään tietoa Jumalasta. Teidän häpeäksenne minä tämän sanon.
35 But some one will say, 'How do the dead rise?
Mutta joku ehkä kysyy: "Millä tavoin kuolleet heräjävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?"
36 unwise! thou — what thou dost sow is not quickened except it may die;
Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole!
37 and that which thou dost sow, not the body that shall be dost thou sow, but bare grain, it may be of wheat, or of some one of the others,
Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, nisun jyvän tai muun minkä tahansa.
38 and God doth give to it a body according as He willed, and to each of the seeds its proper body.
Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kuin tahtoo, ja kullekin siemenelle sen oman varren.
39 All flesh [is] not the same flesh, but there is one flesh of men, and another flesh of beasts, and another of fishes, and another of birds;
Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on ihmisten, toista taas karjan liha, toista on lintujen liha, toista kalojen.
40 and [there are] heavenly bodies, and earthly bodies; but one [is] the glory of the heavenly, and another that of the earthly;
Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten.
41 one glory of sun, and another glory of moon, and another glory of stars, for star from star doth differ in glory.
Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus, ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
42 So also [is] the rising again of the dead: it is sown in corruption, it is raised in incorruption;
Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;
43 it is sown in dishonour, it is raised in glory; it is sown in weakness, it is raised in power;
kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa;
44 it is sown a natural body, it is raised a spiritual body; there is a natural body, and there is a spiritual body;
kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen.
45 so also it hath been written, 'The first man Adam became a living creature,' the last Adam [is] for a life-giving spirit,
Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu"; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.
46 but that which is spiritual [is] not first, but that which [was] natural, afterwards that which [is] spiritual.
Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä.
47 The first man [is] out of the earth, earthy; the second man [is] the Lord out of heaven;
Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta.
48 as [is] the earthy, such [are] also the earthy; and as [is] the heavenly, such [are] also the heavenly;
Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset.
49 and, according as we did bear the image of the earthy, we shall bear also the image of the heavenly.
Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva.
50 And this I say, brethren, that flesh and blood the reign of God is not able to inherit, nor doth the corruption inherit the incorruption;
Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
51 lo, I tell you a secret; we indeed shall not all sleep, and we all shall be changed;
Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
52 in a moment, in the twinkling of an eye, in the last trumpet, for it shall sound, and the dead shall be raised incorruptible, and we — we shall be changed:
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
53 for it behoveth this corruptible to put on incorruption, and this mortal to put on immortality;
Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
54 and when this corruptible may have put on incorruption, and this mortal may have put on immortality, then shall be brought to pass the word that hath been written, 'The Death was swallowed up — to victory;
Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu".
"Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?" (Hadēs g86)
56 and the sting of the death [is] the sin, and the power of the sin the law;
Mutta kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki.
57 and to God — thanks, to Him who is giving us the victory through our Lord Jesus Christ;
Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
58 so that, my brethren beloved, become ye stedfast, unmovable, abounding in the work of the Lord at all times, knowing that your labour is not vain in the Lord.
Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.
