< Psalms 50 >

1 A Psalm of Asaph. The mighty God, [even] the LORD, hath spoken, and called the earth from the rising of the sun unto the going down thereof.
Asaphin Psalmi. Herra, väkevä Jumala, puhuu, ja kutsuu maailman hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti.
2 Out of Zion, the perfection of beauty, God hath shined.
Zionista antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa.
3 Our God shall come, and shall not keep silence: a fire shall devour before him, and it shall be very tempestuous round about him.
Meidän Jumalamme tulee, ja ei vaikene: kuluttavainen tuli käy hänen edellänsä, ja hänen ympärillänsä väkevä ilma.
4 He shall call to the heavens from above, and to the earth, that he may judge his people.
Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitaksensa kansaansa.
5 Gather my saints together unto me; those that have made a covenant with me by sacrifice.
Kootkaat minulle minun pyhäni, jotka liitostani enemmän pitävät kuin uhrista.
6 And the heavens shall declare his righteousness: for God [is] judge himself. (Selah)
Ja taivaat pitää hänen vanhurskauttansa ilmoittaman; sillä Jumala on tuomari, (Sela)
7 Hear, O my people, and I will speak; O Israel, and I will testify against thee: I [am] God, [even] thy God.
Kuule, kansani! minä tahdon puhua, ja sinun seassas, Israel, todistaa: minä Jumala olen sinun Jumalas,
8 I will not reprove thee for thy sacrifices or thy burnt offerings, [to have been] continually before me.
Uhreistas en minä sinua nuhtele; sillä sinun polttouhris ovat alati minun edessäni.
9 I will take no bullock out of thy house, [nor] he goats out of thy folds.
En minä ota härkiä sinun huoneestas, enkä kauriita navetastas;
10 For every beast of the forest [is] mine, [and] the cattle upon a thousand hills.
Sillä kaikki metsän eläimet ovat minun, ja eläimet vuorilla tuhansin.
11 I know all the fowls of the mountains: and the wild beasts of the field [are] mine.
Minä tunnen kaikki linnut vuorten päällä, ja metsän pedot ovat minun edessäni.
12 If I were hungry, I would not tell thee: for the world [is] mine, and the fulness thereof.
Jos minä isoon, en minä sitä sano sinulle; sillä maan piiri on minun, ja kaikki mitä siinä on.
13 Will I eat the flesh of bulls, or drink the blood of goats?
Luuletkos minun syövän härjän lihaa? ja kauristen verta juovan?
14 Offer unto God thanksgiving; and pay thy vows unto the most High:
Uhraa Jumalalle kiitosuhri, ja maksa Ylimmäiselle lupaukses;
15 And call upon me in the day of trouble: I will deliver thee, and thou shalt glorify me.
Ja avukses huuda minua hädässäs, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.
16 But unto the wicked God saith, What hast thou to do to declare my statutes, or [that] thou shouldest take my covenant in thy mouth?
Mutta jumalattomalle sanoo Jumala: miksi sinä ilmoitat minun säätyjäni? ja otat minun liittoni suulles?
17 Seeing thou hatest instruction, and castest my words behind thee.
Ettäs kuritusta vihaat, ja heität minun sanani taakses.
18 When thou sawest a thief, then thou consentedst with him, and hast been partaker with adulterers.
Koskas varkaan näet, niin sinä juokset hänen kanssansa, ja pidät yhtä huorintekiäin kanssa.
19 Thou givest thy mouth to evil, and thy tongue frameth deceit.
Sinun suus sallit sinä pahaa puhua, ja kieles saattaa petosta matkaan.
20 Thou sittest [and] speakest against thy brother; thou slanderest thine own mother’s son.
Sinä istut ja puhut veljeäs vastaan, äitis poikaa sinä pilkkaat.
21 These [things] hast thou done, and I kept silence; thou thoughtest that I was altogether [such an one] as thyself: [but] I will reprove thee, and set [them] in order before thine eyes.
Näitä teet, ja minä olen vaiti; niin sinä luulet, että minä olen sinun kaltaises; mutta minä nuhtelen sinua ja asetan näitä silmäis eteen.
22 Now consider this, ye that forget God, lest I tear [you] in pieces, and [there be] none to deliver.
Ymmärtäkäät siis näitä te, jotka Jumalan unhotatte; etten minä tempaisi joskus pois, ja ei olisi vapahtajaa.
23 Whoso offereth praise glorifieth me: and to him that ordereth [his] conversation [aright] will I shew the salvation of God.
Joka kiitosta uhraa, se ylistää minua, ja siinä on se tie, että minä osoitan hänelle Jumalan autuuden.

< Psalms 50 >