Psalms 17
1 A Prayer of David. Hear the right, O LORD, attend unto my cry, give ear unto my prayer, [that goeth] not out of feigned lips.
Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.
2 Let my sentence come forth from thy presence; let thine eyes behold the things that are equal.
Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.
3 Thou hast proved mine heart; thou hast visited [me] in the night; thou hast tried me, [and] shalt find nothing; I am purposed [that] my mouth shall not transgress.
Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.
4 Concerning the works of men, by the word of thy lips I have kept [me from] the paths of the destroyer.
Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.
5 Hold up my goings in thy paths, [that] my footsteps slip not.
Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.
6 I have called upon thee, for thou wilt hear me, O God: incline thine ear unto me, [ and hear] my speech.
Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.
7 Shew thy marvellous lovingkindness, O thou that savest by thy right hand them which put their trust [in thee] from those that rise up [against them].
Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.
8 Keep me as the apple of the eye, hide me under the shadow of thy wings,
Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.
9 From the wicked that oppress me, [from] my deadly enemies, [who] compass me about.
Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.
10 They are inclosed in their own fat: with their mouth they speak proudly.
Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.
11 They have now compassed us in our steps: they have set their eyes bowing down to the earth;
Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,
12 Like as a lion [that] is greedy of his prey, and as it were a young lion lurking in secret places.
Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.
13 Arise, O LORD, disappoint him, cast him down: deliver my soul from the wicked, [which is] thy sword:
Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,
14 From men [which are] thy hand, O LORD, from men of the world, [which have] their portion in [this] life, and whose belly thou fillest with thy hid [treasure: ] they are full of children, and leave the rest of their [substance] to their babes.
Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.
15 As for me, I will behold thy face in righteousness: I shall be satisfied, when I awake, with thy likeness.
Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.
