Proverbs 12
1 Whoso loveth instruction loveth knowledge: but he that hateth reproof [is] brutish.
Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
2 A good [man] obtaineth favour of the LORD: but a man of wicked devices will he condemn.
Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
3 A man shall not be established by wickedness: but the root of the righteous shall not be moved.
Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
4 A virtuous woman [is] a crown to her husband: but she that maketh ashamed [is] as rottenness in his bones.
Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
5 The thoughts of the righteous [are] right: [but] the counsels of the wicked [are] deceit.
Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
6 The words of the wicked [are] to lie in wait for blood: but the mouth of the upright shall deliver them.
Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
7 The wicked are overthrown, and [are] not: but the house of the righteous shall stand.
Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 A man shall be commended according to his wisdom: but he that is of a perverse heart shall be despised.
Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
9 [He that is] despised, and hath a servant, [is] better than he that honoureth himself, and lacketh bread.
Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
10 A righteous [man] regardeth the life of his beast: but the tender mercies of the wicked [are] cruel.
Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
11 He that tilleth his land shall be satisfied with bread: but he that followeth vain [persons is] void of understanding.
Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
12 The wicked desireth the net of evil [men: ] but the root of the righteous yieldeth [fruit].
Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
13 The wicked is snared by the transgression of [his] lips: but the just shall come out of trouble.
Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
14 A man shall be satisfied with good by the fruit of [his] mouth: and the recompence of a man’s hands shall be rendered unto him.
Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
15 The way of a fool [is] right in his own eyes: but he that hearkeneth unto counsel [is] wise.
Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
16 A fool’s wrath is presently known: but a prudent [man] covereth shame.
Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
17 [He that] speaketh truth sheweth forth righteousness: but a false witness deceit.
Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
18 There is that speaketh like the piercings of a sword: but the tongue of the wise [is] health.
Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
19 The lip of truth shall be established for ever: but a lying tongue [is] but for a moment.
Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
20 Deceit [is] in the heart of them that imagine evil: but to the counsellors of peace [is] joy.
Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
21 There shall no evil happen to the just: but the wicked shall be filled with mischief.
Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
22 Lying lips [are] abomination to the LORD: but they that deal truly [are] his delight.
Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
23 A prudent man concealeth knowledge: but the heart of fools proclaimeth foolishness.
Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
24 The hand of the diligent shall bear rule: but the slothful shall be under tribute.
Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
25 Heaviness in the heart of man maketh it stoop: but a good word maketh it glad.
Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
26 The righteous [is] more excellent than his neighbour: but the way of the wicked seduceth them.
Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
27 The slothful [man] roasteth not that which he took in hunting: but the substance of a diligent man [is] precious.
Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
28 In the way of righteousness [is] life; and [in] the pathway [thereof there is] no death.
Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
