Psalms 78
1 A Psalme to give instruction committed to Asaph. Heare my doctrine, O my people: incline your eares vnto the wordes of my mouth.
Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.
2 I will open my mouth in a parable: I will declare high sentences of olde.
Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.
3 Which we haue heard and knowen, and our fathers haue tolde vs.
Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,
4 Wee will not hide them from their children but to the generation to come we wil shewe the praises of the Lord his power also, and his wonderful woorkes that he hath done:
sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.
5 How he established a testimonie in Iaakob, and ordeined a Law in Israel, which he commanded our fathers, that they shoulde teache their children:
Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,
6 That the posteritie might knowe it, and the children, which should be borne, should stand vp, and declare it to their children:
että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.
7 That they might set their hope on God, and not forget the workes of God but keepe his commandements:
Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.
8 And not to bee as their fathers, a disobedient and rebellious generation: a generation that set not their heart aright, and whose spirite was not faithfull vnto God.
Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.
9 The children of Ephraim being armed and shooting with the bowe, turned backe in the day of battell.
Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.
10 They kept not the couenant of God, but refused to walke in his Lawe,
Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,
11 And forgate his Actes, and his wonderfull woorkes that he had shewed them.
vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.
12 Hee did marueilous thinges in the sight of their fathers in the lande of Egypt: euen in the fielde of Zoan.
Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla.
13 He deuided the Sea, and led them through: he made also the waters to stand as an heape.
Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.
14 In the day time also hee led them with a cloude, and all the night with a light of fire.
Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.
15 He claue the rockes in the wildernes, and gaue them drinke as of the great depths.
Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.
16 He brought floods also out of the stonie rocke; so that hee made the waters to descend like the riuers.
Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.
17 Yet they sinned stil against him, and prouoked the Highest in the wildernesse,
Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.
18 And tempted God in their heartes in requiring meate for their lust.
He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.
19 They spake against God also, saying, Can God prepare a table in the wildernesse?
Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?
20 Behold, he smote the rocke, that the water gushed out, and the streames ouerflowed: can hee giue bread also? or prepare flesh for his people?
Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?"
21 Therefore the Lord heard and was angrie, and the fire was kindled in Iaakob, and also wrath came vpon Israel,
Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha,
22 Because they beleeued not in God, and trusted not in his helpe.
koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.
23 Yet he had comanded the clouds aboue, and had opened the doores of heauen,
Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;
24 And had rained downe MAN vpon them for to eate, and had giuen them of the wheate of heauen.
hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.
25 Man did eate the bread of Angels: hee sent them meate ynough.
Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.
26 He caused the Eastwinde to passe in the heauen, and through his power he brought in the Southwinde.
Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;
27 Hee rained flesh also vpon them as dust, and feathered foule as the sand of the sea.
hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;
28 And hee made it fall in the middes of their campe euen round about their habitations.
hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.
29 So they did eate and were well filled: for he gaue them their desire.
Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.
30 They were not turned from their lust, but the meate was yet in their mouthes,
Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,
31 When the wrath of God came euen vpon them, and slew the strongest of them, and smote downe the chosen men in Israel.
kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.
32 For all this, they sinned stil, and beleeued not his wonderous woorkes.
Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.
33 Therefore their daies did hee consume in vanitie, and their yeeres hastily.
Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.
34 And when hee slewe them, they sought him and they returned, and sought God earely.
Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
35 And they remembred that God was their strength, and the most high God their redeemer.
He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa, ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.
36 But they flattered him with their mouth, and dissembled with him with their tongue.
Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä;
37 For their heart was not vpright with him: neither were they faithfull in his couenant.
sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.
38 Yet he being merciful forgaue their iniquitie, and destroied them not, but oft times called backe his anger, and did not stirre vp all his wrath.
Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.
39 For he remembered that they were flesh: yea, a winde that passeth and commeth not againe.
Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.
40 How oft did they prouoke him in the wildernes? and grieue him in the desert?
Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!
41 Yea, they returned, and tempted God, and limited the Holie one of Israel.
Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.
42 They remembered not his hand, nor the day when he deliuered them from the enemie,
He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,
43 Nor him that set his signes in Egypt, and his wonders in the fielde of Zoan,
jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,
44 And turned their riuers into blood, and their floods, that they could not drinke.
muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;
45 Hee sent a swarme of flies among them, which deuoured them, and frogs, which destroyed them.
lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;
46 He gaue also their fruites vnto the caterpiller, and their labour vnto the grassehopper.
antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;
47 He destroied their vines with haile, and their wilde figge trees with the hailestone.
hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;
48 He gaue their cattell also to the haile, and their flockes to the thunderboltes.
antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.
49 Hee cast vpon them the fiercenesse of his anger, indignation and wrath, and vexation by the sending out of euill Angels.
Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.
50 He made a way to his anger: he spared not their soule from death, but gaue their life to the pestilence,
Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.
51 And smote al the firstborne in Egypt, euen the beginning of their strength in the tabernacles of Ham.
Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.
52 But hee made his people to goe out like sheepe, and led them in the wildernes like a flocke.
Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
53 Yea, he caried them out safely, and they feared not, and the Sea couered their enemies.
Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.
54 And he brought them vnto the borders of his Sanctuarie: euen to this Mountaine, which his right hand purchased.
Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.
55 He cast out the heathe also before them, and caused them to fall to the lot of his inheritance, and made the tribes of Israel to dwell in their tabernacles.
Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.
56 Yet they tempted, and prouoked the most high God, and kept not his testimonies,
Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,
57 But turned backe and delt falsely like their fathers: they turned like a deceitfull bowe.
vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.
58 And they prouoked him to anger with their high places, and mooued him to wrath with their grauen images.
He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.
59 God heard this and was wroth, and greatly abhorred Israel,
Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.
60 So that hee forsooke the habitation of Shilo, euen the Tabernacle where hee dwelt among men,
Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.
61 And deliuered his power into captiuitie, and his beautie into the enemies hand.
Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.
62 And hee gaue vp his people to the sworde, and was angrie with his inheritance.
Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa.
63 The fire deuoured their chosen men, and their maides were not praised.
Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.
64 Their Priestes fell by the sworde, and their widowes lamented not.
Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.
65 But the Lord awaked as one out of sleepe, and as a strong man that after his wine crieth out,
Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari.
66 And smote his enemies in the hinder parts, and put them to a perpetuall shame.
Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän.
67 Yet he refused the tabernacle of Ioseph, and chose not the tribe of Ephraim:
Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,
68 But chose the tribe of Iudah, and mount Zion which he loued.
vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.
69 And he built his Sanctuarie as an high palace, like the earth, which he stablished for euer.
Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.
70 He chose Dauid also his seruant, and tooke him from the shepefolds.
Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.
71 Euen from behinde the ewes with yong brought he him to feede his people in Iaakob, and his inheritance in Israel.
Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.
72 So he fed them according to the simplicitie of his heart, and guided them by the discretion of his hands.
Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä.
