Psalms 69
1 To him that excelleth upon Shoshannim. A Psalme of David. Save mee, O God: for the waters are entred euen to my soule.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi. Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.
2 I sticke fast in the deepe myre, where no staie is: I am come into deepe waters, and the streames runne ouer me.
Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.
3 I am wearie of crying: my throte is drie: mine eyes faile, whiles I waite for my God.
Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.
4 They that hate mee without a cause, are moe then the heares of mine heade: they that would destroy mee, and are mine enemies falsly, are mightie, so that I restored that which I tooke not.
Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.
5 O God, thou knowest my foolishnesse, and my fautes are not hid from thee.
Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.
6 Let not them that trust in thee, O Lord God of hostes, be ashamed for me: let not those that seeke thee, be confounded through mee, O God of Israel.
Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.
7 For thy sake haue I suffred reproofe: shame hath couered my face.
Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.
8 I am become a stranger vnto my brethren, euen an aliant vnto my mothers sonnes.
Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.
9 For the zeale of thine house hath eaten mee, and the rebukes of them that rebuked thee, are fallen vpon me.
Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.
10 I wept and my soule fasted, but that was to my reproofe.
Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.
11 I put on a sacke also: and I became a prouerbe vnto them.
Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.
12 They that sate in the gate, spake of mee, and the drunkards sang of me.
Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.
13 But Lord, I make my praier vnto thee in an acceptable time, euen in the multitude of thy mercie: O God, heare me in the trueth of thy saluation.
Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.
14 Deliuer mee out of the myre, that I sinke not: let me be deliuered from them that hate me, and out of the deepe waters.
Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.
15 Let not the water flood drowne mee, neither let the deepe swallowe me vp: and let not the pit shut her mouth vpon me.
Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.
16 Heare me, O Lord, for thy louing kindnes is good: turne vnto me according to ye multitude of thy tender mercies.
Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.
17 And hide not thy face from thy seruant, for I am in trouble: make haste and heare me.
Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.
18 Draw neere vnto my soule and redeeme it: deliuer me because of mine enemies.
Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.
19 Thou hast knowen my reproofe and my shame, and my dishonour: all mine aduersaries are before thee.
Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.
20 Rebuke hath broken mine heart, and I am full of heauinesse, and I looked for some to haue pitie on me, but there was none: and for comforters, but I found none.
Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.
21 For they gaue me gall in my meate, and in my thirst they gaue me vineger to drinke.
Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.
22 Let their table be a snare before them, and their prosperitie their ruine.
Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.
23 Let their eyes be blinded that they see not: and make their loynes alway to tremble.
Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.
24 Powre out thine anger vpon them, and let thy wrathfull displeasure take them.
Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.
25 Let their habitation be voide, and let none dwell in their tents.
Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko.
26 For they persecute him, whome thou hast smitten: and they adde vnto the sorrowe of them, whome thou hast wounded.
Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.
27 Laie iniquitie vpon their iniquitie, and let them not come into thy righteousnesse.
Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.
28 Let them be put out of the booke of life, neither let them be written with the righteous.
Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.
29 When I am poore and in heauinesse, thine helpe, O God, shall exalt me.
Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,
30 I will praise the Name of God with a song, and magnifie him with thankesgiuing.
niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.
31 This also shall please the Lord better then a yong bullocke, that hath hornes and hoofes.
Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.
32 The humble shall see this, and they that seeke God, shalbe glad, and your heart shall liue.
Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.
33 For the Lord heareth the poore, and despiseth not his prisoners.
Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.
34 Let heauen and earth praise him: the seas and all that moueth in them.
Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.
35 For God will saue Zion, and builde the cities of Iudah, that men may dwell there and haue it in possession.
Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.
36 The seede also of his seruants shall inherit it: and they that loue his name, shall dwel therein.
Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.
