Job 16
1 Then Job answered, and said:
Job vastasi ja sanoi:
2 I have often heard such things as these: you are all troublesome comforters.
"Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki.
3 Shall windy words have no end? or is it any trouble to thee to speak?
Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?
4 I also could speak like you: and would God your soul were for my soul. I would comfort you also with words, and would wag my head over you.
Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,
5 I would strengthen you with my mouth, and would move my lips, as sparing you.
rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.
6 But what shall I do? If I speak, my pain will not rest: and if I hold my peace, it will not depart from me.
Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?
7 But now my sorrow hath oppressed me, and all my limbs are brought to nothing.
Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni
8 My wrinkles bear witness against me, and a false speaker riseth up against my face, contradicting me.
ja olet minut kukistanut-siitä muka tuli todistaja-ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.
9 He hath gathered together his fury against me, and threatening me he hath gnashed with his teeth upon me: my enemy hath beheld me with terrible eyes.
Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,
10 They have opened their mouths upon me, and reproaching me they have struck me on the cheek, they are filled with my pains.
he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.
11 God hath shut me up with the unjust man, and hath delivered me into the hands of the wicked.
Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.
12 I that was formerly so wealthy, am all on a sudden broken to pieces: he hath taken me by my neck, he hath broken me, and hath set me up to be his mark.
Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;
13 He hath compassed me round about with his lances, he hath wounded my loins, he hath not spared, and hath poured out my bowels on the earth.
hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.
14 He hath torn me with wound upon wound, he hath rushed in upon me like a giant.
Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.
15 I have sowed sackcloth upon my skin, and have covered my flesh with ashes.
Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.
16 My face is swollen with weeping, and my eyelids are dim.
Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,
17 These things have I suffered without the iniquity of my hand, when I offered pure prayers to God.
vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.
18 O earth, cover not thou my blood, neither let my cry find a hiding place in thee.
Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!
19 For behold my witness is in heaven, and he that knoweth my conscience is on high.
Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.
20 My friends are full of words: my eye poureth out tears to God.
Ystäväni pitävät minua pilkkanansa-Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,
21 And O that a man might so be judged with God, as the son of man is judged with his companion!
että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.
22 For behold short years pass away and I am walking in a path by which I shall not return.
Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."
