Lamentations 3
1 I am the man who has seen affliction under the rod of God’s wrath.
Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
2 He has driven me away and made me walk in darkness instead of light.
Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
3 Indeed, He keeps turning His hand against me all day long.
Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
4 He has worn away my flesh and skin; He has shattered my bones.
Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
5 He has besieged me and surrounded me with bitterness and hardship.
Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
6 He has made me dwell in darkness like those dead for ages.
Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
7 He has walled me in so I cannot escape; He has weighed me down with chains.
Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
8 Even when I cry out and plead for help, He shuts out my prayer.
Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
9 He has barred my ways with cut stones; He has made my paths crooked.
Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
10 He is a bear lying in wait, a lion hiding in ambush.
Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
11 He forced me off my path and tore me to pieces; He left me without help.
Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
12 He bent His bow and set me as the target for His arrow.
Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
13 He pierced my kidneys with His arrows.
Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
14 I am a laughingstock to all my people; they mock me in song all day long.
Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
15 He has filled me with bitterness; He has intoxicated me with wormwood.
Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
16 He has ground my teeth with gravel and trampled me in the dust.
Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
17 My soul has been deprived of peace; I have forgotten what prosperity is.
Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
18 So I say, “My strength has perished, along with my hope from the LORD.”
Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
19 Remember my affliction and wandering, the wormwood and the gall.
Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
20 Surely my soul remembers and is humbled within me.
Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
21 Yet I call this to mind, and therefore I have hope:
Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
22 Because of the loving devotion of the LORD we are not consumed, for His mercies never fail.
Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
23 They are new every morning; great is Your faithfulness!
Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
24 “The LORD is my portion,” says my soul, “therefore I will hope in Him.”
Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
25 The LORD is good to those who wait for Him, to the soul who seeks Him.
Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
26 It is good to wait quietly for the salvation of the LORD.
Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
27 It is good for a man to bear the yoke while he is still young.
Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
28 Let him sit alone in silence, for God has disciplined him.
Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
29 Let him bury his face in the dust— perhaps there is still hope.
Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
30 Let him offer his cheek to the one who would strike him; let him be filled with reproach.
Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
31 For the Lord will not cast us off forever.
Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
32 Even if He causes grief, He will show compassion according to His abundant loving devotion.
Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
33 For He does not willingly afflict or grieve the sons of men.
Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
34 To crush underfoot all the prisoners of the land,
Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
35 to deny a man justice before the Most High,
Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
36 to subvert a man in his lawsuit— of these the Lord does not approve.
Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
37 Who has spoken and it came to pass, unless the Lord has ordained it?
Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
38 Do not both adversity and good come from the mouth of the Most High?
Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
39 Why should any mortal man complain, in view of his sins?
Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
40 Let us examine and test our ways, and turn back to the LORD.
Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
41 Let us lift up our hearts and hands to God in heaven:
Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
42 “We have sinned and rebelled; You have not forgiven.”
Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
43 You have covered Yourself in anger and pursued us; You have killed without pity.
Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
44 You have covered Yourself with a cloud that no prayer can pass through.
Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
45 You have made us scum and refuse among the nations.
Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
46 All our enemies open their mouths against us.
Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
47 Panic and pitfall have come upon us— devastation and destruction.
Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
48 Streams of tears flow from my eyes over the destruction of the daughter of my people.
Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
49 My eyes overflow unceasingly, without relief,
Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
50 until the LORD looks down from heaven and sees.
Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
51 My eyes bring grief to my soul because of all the daughters of my city.
Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
52 Without cause my enemies hunted me like a bird.
Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
53 They dropped me alive into a pit and cast stones upon me.
He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
54 The waters flowed over my head, and I thought I was going to die.
Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
55 I called on Your name, O LORD, out of the depths of the Pit.
Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
56 You heard my plea: “Do not ignore my cry for relief.”
Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
57 You drew near when I called on You; You said, “Do not be afraid.”
Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
58 You defend my cause, O Lord; You redeem my life.
Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
59 You have seen, O LORD, the wrong done to me; vindicate my cause!
Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
60 You have seen all their malice, all their plots against me.
Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
61 O LORD, You have heard their insults, all their plots against me—
Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
62 the slander and murmuring of my assailants against me all day long.
Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
63 When they sit and when they rise, see how they mock me in song.
Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
64 You will pay them back what they deserve, O LORD, according to the work of their hands.
Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
65 Put a veil of anguish over their hearts; may Your curse be upon them!
Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
66 You will pursue them in anger and exterminate them from under Your heavens, O LORD.
Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.
