Psalmen 135
1 Halleluja! Looft Jahweh’s Naam, Looft Hem, dienaars van Jahweh:
Halleluja! Ylistäkäät Herran nimeä, kiittäkäät, Herran palveliat.
2 Gij, die in het huis van Jahweh staat, In de voorhoven van het huis van onzen God!
Te kuin seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme esihuoneissa.
3 Looft Jahweh: want Jahweh is goed, Verheerlijkt zijn Naam: want die is zo lieflijk;
Kiittäkäät Herraa, sillä Herra on hyvä, ja veisatkaat kiitosta hänen nimellensä; sillä se on suloinen.
4 Want Jahweh heeft Zich Jakob verkoren, En Israël tot zijn bezit!
Sillä Herra on itsellensä valinnut Jakobin, Israelin omaksensa.
5 Ja, ik weet het: Jahweh is groot, Onze Heer boven alle goden verheven;
Minä tiedän, että Herra on suuri, ja meidän Jumalamme kaikkein jumalain ylitse.
6 Jahweh doet wat Hij wil In hemel en aarde, in zeeën en diepten.
Kaikki, mitä Herra tahtoo, niin hän tekee, taivaassa ja maassa, meressä ja kaikessa syvyydessä;
7 Hij laat de wolken verrijzen Aan de kimmen der aarde; Smeedt de bliksem tot regen, Haalt de wind uit zijn schuren.
Joka pilvet nostaa maan ääristä, joka pitkäisen leimauksesta sateen saattaa, ja tuulen tuo ulos tavaroistansa;
8 Hij was het, die Egypte’s eerstgeborenen sloeg, Van mensen en vee;
Joka esikoiset Egyptissä löi, sekä ihmisistä että karjasta,
9 Die tekenen en wonderen deed in uw midden, Egypte, Tegen Farao en al die hem dienden;
Ja antoi merkkinsä ja ihmeensä tulla Egyptin keskelle, Pharaolle ja kaikille hänen palvelioillensa;
10 Die talrijke volken versloeg, En machtige koningen doodde:
Joka monet pakanat löi, ja tappoi väkevät kuninkaat:
11 Sichon, den vorst der Amorieten, En Og, den koning van Basjan. Hij was het, die alle vorsten vernielde En alle koninkrijken van Kanaän;
Sihonin Amorilaisten kuninkaan, ja Ogin Basanin kuninkaan, ja kaikki Kanaanin valtakunnat,
12 En die hun land ten erfdeel gaf, Tot bezit aan Israël, zijn volk.
Ja antoi heidän maansa perimiseksi, Israelille kansallensa perimiseksi.
13 Uw Naam duurt eeuwig, o Jahweh, Uw roem, o Jahweh, van geslacht tot geslacht;
Herra, sinun nimes pysyy ijankaikkisesti: Herra, sinun muistos pysyy suvusta sukuun.
14 Want Jahweh schaft recht aan zijn volk, En ontfermt Zich over zijn dienaars.
Sillä Herra tuomitsee kansansa, ja on palvelioillensa armollinen.
15 Maar de goden der volken zijn zilver en goud, Door mensenhanden gemaakt:
Pakanain epäjumalat ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.
16 Ze hebben een mond, maar kunnen niet spreken; Ogen, maar kunnen niet zien;
Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe;
17 Oren, maar kunnen niet horen; Ze hebben geen adem in hun mond.
Heillä ovat korvat, ja ei kuule: eikä ole henkeä heidän suussansa.
18 Aan hen worden gelijk, die ze maken, En allen, die er op hopen!
Jotka niitä tekevät, he ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.
19 Huis van Israël, zegent dan Jahweh; Huis van Aäron, zegent dan Jahweh;
Te Israelin huoneesta, kiittäkäät Herraa! te Aaronin huoneesta, kiittäkäät Herraa!
20 Huis van Levi, zegent dan Jahweh; Die Jahweh vrezen, zegent dan Jahweh;
Te Levin huoneesta, kiittäkäät Herraa! te jotka Herraa pelkäätte, kiittäkäät Herraa!
21 Gezegend zij Jahweh uit Sion, Hij, die in Jerusalem woont!
Kiitetty olkoon Herra Zionista, joka Jerusalemissa asuu! Halleluja!
