< Psalmen 116 >
1 Halleluja! Ik heb Jahweh lief, Want Hij hoort naar mijn smeken!
Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;
2 Hij luisterde naar mij, toen ik riep
Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.
3 En de strikken des doods mij omknelden; Toen doodsangst mij kwelde, Nood en jammer mij troffen. (Sheol )
Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan. (Sheol )
4 Ik riep de Naam van Jahweh aan: "Ach, Jahweh, spaar toch mijn leven!"
Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!
5 En Jahweh was genadig en trouw, Onze God vol ontferming:
Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.
6 Jahweh waakt over de zwakken; Ik was uitgeput, maar Jahweh heeft mij gered!
Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.
7 Wees dan gelaten, mijn ziel; Want Jahweh blijft voor u zorgen:
Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.
8 Hij heeft mij gered van de dood, Mijn ogen van tranen, mijn voeten van stoten;
Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.
9 Nog mag ik voor Jahweh’s aanschijn wandelen In de landen der levenden!
Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.
10 Ik blijf dus vertrouwen, al roep ik ook uit: "Ik ben diep ongelukkig!"
Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.
11 Al zou ik in mijn ellende ook zeggen: "Er is geen mens te vertrouwen!"
Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.
12 Hoe zal ik Jahweh kunnen vergelden Al het goede, dat Hij mij deed?
Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?
13 De kelk der redding hef ik omhoog, En roep de Naam van Jahweh aan;
Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.
14 Ik zal mijn gelofte aan Jahweh volbrengen Ten overstaan van heel het volk:
Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.
15 Want te duur was in de ogen van Jahweh De dood zijner vromen.
Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.
16 Ach Jahweh, ik ben maar uw knecht, de zoon van uw dienstmaagd, Toch hebt Gij mijn boeien verbroken:
O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.
17 Ik breng U dan een offer van dank, En roep de Naam van Jahweh aan,
Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.
Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,
19 In de voorhoven van Jahweh’s huis, Binnen uw muren, Jerusalem!
Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!