Psalmen 115
1 Niet ons, o Jahweh, niet ons, Maar uw Naam geef eer om uw goedheid en trouw!
Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden.
2 Waarom zouden de heidenen zeggen: "Waar is toch hun God?"
Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?
3 De God van òns is in de hemel, En Hij doet wat Hij wil;
Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee.
4 Doch hùn goden zijn maar zilver en goud, Door mensenhanden gemaakt.
Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.
5 Ze hebben een mond, maar kunnen niet spreken; Ogen, maar kunnen niet zien;
Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe.
6 Oren, maar kunnen niet horen; Een neus, maar kunnen niet ruiken.
Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista.
7 Hun handen kunnen niet tasten, Hun voeten niet gaan; Ze geven geen geluid met hun keel, En hebben geen adem in hun mond.
Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa.
8 Aan hen worden gelijk, die ze maken, En allen, die er op hopen!
Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.
9 Maar Israël blijft op Jahweh vertrouwen: Hij is hun hulp en hun schild;
Mutta Israel toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
10 Het huis van Aäron blijft op Jahweh vertrouwen: Hij is hun hulp en hun schild;
Aaronin huone toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
11 Die Jahweh vrezen, blijven op Jahweh vertrouwen: Hij is hun hulp en hun schild!
Jotka Herraa pelkäävät, toivokaan myös Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
12 En Jahweh zal ons gedenken, Ons zijn zegen verlenen: Het huis van Israël zegenen, Het huis van Aäron zegenen,
Herra muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen.
13 Die Jahweh vrezen zegenen, Kleinen en groten;
Hän siunaa ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.
14 En Jahweh zal u blijven zegenen, U en uw kinderen!
Herra siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.
15 Weest dan gezegend door Jahweh, Die hemel en aarde heeft gemaakt:
Te olette Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.
16 De hemel blijft de hemel van Jahweh, Maar de aarde gaf Hij aan de kinderen der mensen.
Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.
17 De doden zullen Jahweh niet prijzen, Niemand, die in het oord van Stilte is gedaald:
Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.
18 Maar wij, wij zullen Jahweh loven, Van nu af tot in eeuwigheid!
Mutta me kiitämme Herraa, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja!
