< Job 40 >
1 Nu vervolgde Jahweh tot Job, en sprak:
Ja Herra vastasi Jobia ja sanoi:
2 Zal nu de bediller van den Almachtige zwijgen; Of weet de vitter op God hier nog antwoord op?
Joka riitelee Kaikkivaltiaan kanssa, eikö hänen pitäis sitä vahvistaman? ja se joka nuhtelee Jumalaa, eikö hänen pitäis vastaaman?
3 Maar Job antwoordde Jahweh, en sprak:
Job vastasi Herraa ja sanoi:
4 Ik ben lichtzinnig geweest: Wat zou ik hierop kunnen zeggen; Ik leg mijn hand op mijn mond.
Katso, minä olen halpa, mitä minä sinua vastaan? minä lasken käteni suuni päälle.
5 Ik heb eens gesproken, maar doe het niet weer; Tweemaal, maar ik begin niet opnieuw!
Minä olen kerran puhunut, en minä enempää vastaa, enkä toiste sitä enää tee.
6 Maar Jahweh vervolgde, en sprak tot Job in de storm
Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
7 Omgord uw lenden als een man, Ik zal u vragen stellen, gij moogt Mij leren!
Vyötä kupees niinkuin mies: Minä kysyn sinulta, ja vastaa sinä minua.
8 Wilt ge ook nu nog mijn gerechtigheid loochenen, Mij in het ongelijk stellen, om gelijk te hebben?
Pitäiskö sinun minun tuomioni tyhjäksi tekemän, ja minua vääräksi soimaaman, ettäs itse olisit hurskas?
9 Hebt ge dan een arm, zoals God, Kunt ge donderen met een stem als de zijne?
Onko sinulla käsivarsi niinkuin Jumalalla? ja taidatkos yhdenkaltaisella äänellä jylistää hänen kanssansa.
10 Tooi u dan eens met grootheid en luister, Bekleed u met glorie en majesteit!
Kaunista sinus suurella kunnialla ja korkeudella: pueta sinus kiitoksella ja kunnialla,
11 Stort eens uw toorn in stromen uit, En verneder, wat trots is, met uw blik;
Hajoita sinun julmuutes viha, ja katso kaikkia ylpeitä ja nöyryytä heitä.
12 Zie op alle hoogmoedigen neer, en trap ze ineen, Verpletter de bozen terstond;
Katso kaikkia ylpeitä, ja alaspaina heitä, ja kukista jumalattomat paikastansa.
13 Stop ze allen weg in de grond, Zet ze gevangen in het verborgen oord:
Hautaa heitä kaikkia maahan, ja upota heidän jaloutensa kätköön.
14 Dan zal Ik de eerste zijn, die u prijst, Omdat het uw rechterhand is, die u helpt!
Niin minä tunnustan sinun oikian kätes auttavan sinua.
15 Maar zie, daar staat het Nijlpaard, dat Ik heb geschapen, Het vreet gras als een rund.
Katso nyt Behemotia, jonka minä sinun vierees tehnyt olen, joka syö heiniä niinkuin härkä.
16 Zie eens, wat kracht in zijn lenden, Wat sterkte in de spieren van zijn buik!
Katso, hänen väkensä on hänen kupeissansa, ja hänen voimansa hänen vatsansa navassa.
17 Hij spant zijn staart als een ceder, De spieren van zijn dijen tot een bundel;
Hänen häntänsä ojentuu niinkuin sedripuu, ja hänen salaisen kalunsa suonet ovat niinkuin puun oksat.
18 Zijn schonken zijn koperen buizen, Zijn knoken als ijzeren staven.
Hänen luunsa ovat vahvat niinkuin vaski, hänen ruotonsa niinkuin rautaiset seipäät.
19 Hij is het meesterwerk van God Gemaakt, om over zijn buurtschap te heersen!
Hän on alku Jumalan teistä; joka hänen tehnyt on, hän voittaa hänen miekallansa.
20 Ja, de bergen brengen hem schatting, Met al het wild, dat daar speelt;
Vuori kantaa hänelle ruohot; ja kaikki pedot leikitsevät siellä.
21 Onder de lotus vleit hij zich neer, Verscholen in riet en moeras;
Hän makaa mielellänsä varjossa, lymyssä kaisloissa ja mudassa.
22 Lotusstruiken beschutten hem met hun schaduw, De waterwilgen staan om hem heen;
Pensas peittää hänen varjollansa, ja ojan halavat peittävät hänen.
23 Al raast de stroom, hij is niet bang, Onverschrokken, al stijgt de Jordaan tot zijn muil.
Katso, koska virta ylöttää häntä, niin ei hän pelkää: hän on rohkia, vaikka Jordan hänen suuhunsa asti kuohuis.
24 Wie durft hem bij zijn ogen grijpen, Zijn neus met harpoenen doorboren!
Hän saavutetaan nähtensä, ja pauloilla pistetään hänen nenänsä lävitse.