< Salme 46 >

1 Til Sangmesteren; af Koras Børn; en Sang; til Alamoth.
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten laulu, korkeassa äänialassa. Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.
2 Gud er vor Tillid og Styrke, en Hjælp i Angester, prøvet til fulde.
Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat,
3 Derfor ville vi ikke frygte, om end Jorden forandres, og Bjergene synke ned i Havets Dyb;
vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. (Sela)
4 om end Vandene deri bruse og oprøres, Bjergene bæve for dets Vælde. (Sela)
Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot.
5 Men en Strøm med sine Bække glæder Guds Stad, Helligdommen, den Højestes Boliger.
Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa.
6 Gud er midt i den, den skal ikke rokkes; Gud skal hjælpe den, naar Morgenen frembryder.
Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat; kun hän jylisee, huojuu maa.
7 Hedningerne brusede, Rigerne bevægedes; han udgav sin Røst, Jorden smeltedes.
Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. (Sela)
8 Herren Zebaoth er med os, Jakobs Gud er vor faste Borg. (Sela)
Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä:
9 Kommer, ser Herrens Gerninger, hvorledes han har anrettet Ødelæggelser paa Jorden.
hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa.
10 Han, som kommer Krigene til at holde op indtil Jordens Ende, sønderbryder Buen og afhugger Spydet, opbrænder Vognene med Ild.
"Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä."
11 Lader af og vider, at jeg er Gud, ophøjet iblandt Hedningerne, ophøjet paa Jorden. Herren Zebaoth er med os, Jakobs Gud er vor faste Borg. (Sela)
Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. (Sela)

< Salme 46 >