Jeremiah 49
1 Ammon mite chung changa thuhil khat ahung kipen ahi. Hichi hi Pakai sei ahi: “Gad gam lodinga Israel son le pah umlou hitam? Molech hou ho nanghon epidinga khopi sunga na chensah uham?
Ammonin lapsia vastaan sanoo Herra näin: eikö Israelilla lapsia ole, eli eikö hänellä perillistä ole? Miksi siis Malkom omistaa Gadin maan ja hänen kansansa asuu hänen kaupungeissansa?
2 Nikho ho ahung lhun teng leh.” tin Pakaiyin aseijin, “Na khopiu Rabbah douna a gal ka kou ding ahi. Lahlou thil mangthah kiselom banga akhopiu chu gam hel ding, chuleh akimvela kho ho jong kihal lhasoh keiding ahi. Chuteng Israel te gam analah peh uchu aki nung lah diu ahi,” tin Pakaiyin aseije.
Sentähden katso, aika tulee, sanoo Herra, että minä annan kuulla sotariekunan Ammonin lasten Rabbatin ylitse, että sen pitää yhdessä koossa autiona oleman, ja kylinensä tulella poltettaman; mutta Israelin pitää omistaman heidät, joilta he ovat omistetut olleet, sanoo Herra.
3 “Aw Heshbon, kap doh in, ajeh chu Ai khopi chu akisumang heltai. Kap un, Aw Rabbah mite! Lunghemna von chu kivonun, kap unlang peng uvin, Pal dunga chun kiselun, ajeh chu na Pathen un Molech, chule athempu holeh vaihom lamkai ho ada adoi uva gamla tah muna akai mang diu ahi.
Valita, o Hesbon, sillä Ai on kukistettu; huutakaat, te Rabban kylät, ja pukekaat itsenne säkkeihin, itkekäät ja juoskaat ympäri muureja; sillä Malkom viedään vankina pois, pappeinsa ja ruhtinastensa kanssa.
4 Na phaicham leiphat lai na kiletsahpi uvin ahi, hichi ho jong chu hung mangtha ding ahi. Tahsanlhom nu, nanei nagou a na kisongin koiman ima eilothei ponte tin na ngaiton ahi.
Mitä sinä röyhkeilet laaksoistas? Sinun laaksos ovat upotetut, sinä tottelematoin tytär, joka luotat tavaroihis, (ja sanot sydämessäs: ) kuka tohtii tulla minun tyköni?
5 Ahin ven! Tijat umtah nachunga kahin lhunsah ding, tin Pakai thaneitah chun aseije; naheng na kimvel a chenghon nagam a konin nahin deldoh diu, chule nakino mang naa kona koiman nahuh lou ding, ama ho jeng jong jamcheh diu ahi.
Katso, minä annan tulla pelvon sinun päälles, sanoo Herra, Herra Zebaot, kaikista niistä, jotka asuvat sinun ympärilläs; niin että te jokainen pitää ajettaman pois toisensa tyköä, ja ei pidä kenenkään karkureita kokooman.
6 Ahin keiman Ammon mite haosatna ka le tundoh peh kitding ahi, “Keima Pakaiyin kasei ahi.”
Mutta sitte minä käännän Ammonin lasten vankiuden, sanoo Herra.
7 Edom chung changa hichi thuhil hi ahung ki pen ahi, Thaneitah Pakai in hitin aseije: “Teman mi a chihna umlou va ham? Miching mihilchah ding khat jong umlou hel hitam?”
Edomia vastaan sanoo Herra Zebaot näin: eikö tietoa enään ole Temanissa? Eikö neuvoa enään ole taitavilla? joko heidän tietonsa loppui?
8 Kihei unlang jammang un! Dedan mite leiko thuh hoa kisel uvin, ajeh chu vangset na nasatah Edom chunga kahin lhut tengleh nang jong gotna ka peh tha ding ahi!
Paetkaat, palatkaat ja kätkekäät teitänne syvälle, Te Dedanin asuvaiset; sillä minä annan Esaulle tulla onnettomuuden, hänen etsikkonsa ajan.
9 Lengpi thei ga kholtup hon, vaicha te din themkhat adalha jiuvin ahi. Janteng guchahon abonin agudoh jipouve.
Viinan hakiat pitää tuleman sinun päälles, joiden ei pidä mitään sinulle jättämän jälkeensä; ja varkaat pitää yöllä tuleman sinun päälles, heidän pitää kyllä varastaman.
10 Ahin Edom gam chu ngemsela kalha ding ahi. Chule agam sunga kiselna ding munneo khat jeng cha jong umlou ding ahi. Achateu asopiu pasal ho, chule aheng akom hou jouse suhmanga umding ahin, Edom jeng jong umlou ding ahitai.
Sillä minä olen paljastanut Esaun, ja ilmoittanut hänen salaisen paikkansa, niin ettei hän taida itsiänsä kätkeä; hänen siemenensä, hänen veljensä ja hänen kylänsä miehet ovat hävitetyt, niin ettei yhtään enään ole.
11 “Ahin keiman nalah uva umnalai naochaga ho chu kavenbit ding ahi. Na meithai hou jong kachunga kithopi dia kingai thei ahiuve.”
Kuitenkin niiden, jotka jäävät orvoistas, tahdon minä suoda elää; ja sinun leskeis pitää minuun luottaman.
12 Hiche hi Pakaiyin asei chu ahi, “Mona neilou in athohgim mong ding ahileh, nangin ajat ja na thohgim dading ham! Gotna chang louva naum louding ahi! Thutanna khon a nadon tei ding ahi!” ati.
Sillä näin sanoo Herra: katso, jotka ei ole syypäät juomaan kalkkia, niiden pitää totisesti juoman, ja sinun pitäis rankaisematta pääsemän? Ei sinun pidä rankaisematta pääsemän, vaan sinun pitää kaiketi juoman.
13 Ajeh chu Keima min panna kaki hahsel ahi, tin Pakai in aseije, “Bozrah, tijat umna mun leh a mangthai di thilho khoptup na mun hung soh ding: Sapset le nuisatna hung umding ahi. A khopi sung uleh akholai hoa itih a dinga mangthah diu ahitai.”
Sillä minä olen vannonut itse kauttani, sanoo Herra, että Botsran pitää tuleman ihmeeksi, häväistykseksi, hävitykseksi ja kiroukseksi; ja kaikki hänen kaupunkinsa ijankaikkiseksi autioksi.
14 Pakai koma thuhil khat kajan, hichu: chi le nam ho henga palai ahung kisolin, “Edom dounan kipum khom unlang galsat din kigosa demin umun!”
Minä olen kuullut sanoman Herralta, että sanansaattaja on lähetetty pakanoille: kootkaat teitänne ja tulkaat tänne häntä vastaan, ja sotikaat.
15 Pakaiyin Edom henga aseijin, “Chitin namtin lah a neocha kahin soding, mijouse thet a nahung umding ahi,” ati.
Sillä katso, minä olen sinun alentanut pakanain seassa, ja tehnyt sinun ylönkatsotuksi ihmisten seassa.
16 Midang kichat naa na thumop chun nang le nang naki lheplhah sah tan, chule na ki letsah nan lheplhah na umtam ahi. Molsang sang tah ho lah a songpi kulsunga na chengin ahi. Ahin Muvanlai bangin lhang leh a buh sajong lechun, ka tahlhah ding nahi,” tin Pakaiyin aseije.
Sinun ylpeytes ja sinun sydämes koreus on sinun pettänyt, että sinä asut vuorten raoissa ja vallitset korkiat vuoret. Jos sinä tekisit pesäs niin korkiaksi kuin kotka, niin minä kuitenkin sieltä sinun kukistan alas, sanoo Herra.
17 Edom chu tijat umtah khat hung hi ding ahi. A lamlha jouse kicha uvintin, akisuh mang muho chu tijatnaa dimdiu ahi.
Juuri niin pitää Edom autioksi tuleman; ja kaikkein, jotka siitä käyvät ohitse, pitää ihmettelemän ja viheltämän kaikkia hänen vaivojansa.
18 “Sodom leh Gomorrah chule akimvel’a um khoho kisumanggam tobang ding ahi.” Tin Pakai in aseije, “Koima chenglou ding, koima chan alo lou ding ahi.”
Niinkuin Sodoma ja Gomorra lähikyläinsä kanssa kukistetut ovat, sanoo Herra, niin ettei kenkään siellä asu, eikä joku ihminen siellä olla taida.
19 Keipi bahkai Jordan gammang a kona kelngoi abahkhum banga ka hung ding ahi. Edom gam sunga kona kadel doh ding, chule keima deidan a lamkai khat kapoh sah ding ahi. Ajeh chu kei to koi kibanga, chule koiham eichou dinga? Kalungdei a koivaihom naa adoudal ding umham?
Katso, hän tulee ylös niinkuin jalopeura ylpeästä Jordanista vahvoja majoja vastaan; sillä minä tahdon antaa hänen nopiasti sieltä juosta, ja kuka tietää sen nuorukaisen, jonka minä varustan heitä vastaan? Sillä kuka on minun kaltaiseni? kuka tahtoo minun eteeni panna ajan? Ja kuka paimen voi olla minua vastaan?
20 Ngaijin, Edom leh Teman mite dounaa Pakai thilgon hohi. Chapang neocha hogeija kelngol banga kikai thangding, chuleh a chennau in hojong kisumang soh hel ding ahi.
Kuulkaat siis Herran neuvoa, jonka hän piti Edomista, ja hänen ajatuksiansa, jotka hän ajatteli Temanin asuvaisista: mitämaks että karjalapset pitää riepoittaman heitä, ja kukistaman heidän asumasiansa;
21 Edom lhuh gin achu leiset chung kithing intin, hesoh gentheija ka-na chu twikhanglen sangdung geija kijapha ding ahi.
Niin että maan pitää vapiseman heidän lankeemisessansa, ja heidän parkunsa ja huutonsa pitää kuultaman Punaisessa meressä.
22 Ven! Melma chu, Muvanlai in alha ajal a ahung lenlhah banga, Bozrah chu mandinga gangtah a hung leng suh ding ahi. Galhang hattah ho jeng jong numei naoso nat tobanga tasa gimna anei diu ahi.
Katso, hän lentää ylös niinkuin kotka, ja hajoittaa siipensä Botsran ylitse; silloin pitää Edomin sankarien sydän oleman niinkuin synnyttäväisen vaimon sydän.
23 Damascus chung changa hitin thuhil ahung kipen ahi. Hiti hin Pakaiyin aseije: Hamath le Arpad khopi ho kichat tijatnan adim in, ajeh chu suhmanga aum thusoh chu ajaovin ahi. Twikhanglen'a hui le go hattah nun bangin alungsung’u jong aki chol tapouvin ahi.
Damaskua vastaan: Hematissa ja Arpadissa on surkia meno; he epäilevät, sillä he kuulevat pahoja sanomia; asuvaiset meren tykönä ovat hämmästyksissä, niin ettei heillä ole lepoa.
24 Damascus atha ahung lhasam tan, amite jouse jam din aum tauvin, numei naosonat kituh chah bangin, atuhchah tan ahi.
Damasku epäilee ja pakenee: hän vapisee ja on ahdistukssessa ja kivussa, niinkuin synnyttäväinen.
25 “Hiche khopi minthang, kipana khopi chu nungsun a umding ahi tai!
Kuinka? Eikö se kuuluisa kaupunki ole hyljätty, minun ilokaupunkini?
26 A khangdong hou jong lamlen na lhu untin thidiu ahi. Asepai jouseu kithat gamhel diu ahi,” tin thaneitah Pakai chun aseije.
Sentähden pitää hänen nuorukaisensa lankeeman hänen kaduillansa, ja kaikki hänen sotaväkensä tapettaman siihen aikaan, sanoo Herra Zebaot.
27 “Chule Damascus khopi bangho meiya ka hal ding, Ben-Hadad leng inpi ho kahal lhah ding ahi.”
Ja minä sytytän tulen Damaskun muurien päälle, niin että sen pitää polttaman Benhadadin huoneet.
28 Kedar le Hazor lenggam teni, Babylon lengpa Nebuchadnezzar in asat chung changa thuhil khat ahung kipen ahi. Hiche hi Pakaiyin asei ahi! “Kedar chu nailut un! Solam a konin agollhang hou chu sumang un!
Kedaria vastaan ja Hatsorin valtakuntia vastaan, jotka Nebukadnetsar, Babelin kuningas löi. Näin sanoo Herra: ylös, menkäät Kedariin, ja kukistakaat idän lapset.
29 A gancha houle a khoilu pon jouseo hung kilah peh untin, anei agou le asangongsao hou hung kilah peh diu ahi. Muntin a kichat na thubou kithanga kija ding, aki heina jou seuva kichat naa dim diu ahi.”
Heidän majansa ja laumansa pitää heiltä otettaman pois, heidän telttansa ja kaikki heidän kappaleensa, ja heidän kamelinsa pitää heidän ottaman myötänsä; ja pitää julmasti huutaman heidän tähtensä ympäristöltä.
30 Naki hinso nadiu vin jam uvin, tin Pakaiyin aseije, “Leiko thuh a kiseluvin nang ho Hazor mite, ajeh chu Babylon leng Nebuchadnezzar in nang ho douna le nangho suhmang dingin kigosan aum tai.”
Paetkaat, joutukaat kiiruusti, menkäät syvään asumaan, te Hatsorin asuvaiset, sanoo Herra. Sillä Nebukadnetsar, Babelin kuningas, on teistä neuvoa pitänyt, ja ajattelee ja aikoo jotain teitä vastaan.
31 “Chetou unlang hiche nomsate khu ga sat un,” tin Pakaiyin aseije, “A miteu achang seh un kot le bang jong umlou nelgam a achengun ahi.
Ylös, menkäät kansaa vastaan, joka levossa on ja asuu suruttomasti, sanoo Herra; ei heillä ole ovea eikä telkeä, ja he asuvat yksinänsä.
32 A sangongsao houleh agancha hou abonna nanghoa hiding ahi. Keiman amaho hi huilah’a kathe mangding, mun gamla tah tah a cheng hohi muntin’a kon’a vangsetna achung'uva kalhun sah ding ahi,” tin Pakaiyin aseije.
Heidän kamelinsa pitää ryöstettämän, ja heidän karjansa paljous otettaman pois; ja minä hajoitan heidät joka tuuleen, jotka nurkissa asuvat, ja joka taholta annan minä heidän onnettomuutensa tulla heidän päällensä, sanoo Herra.
33 “Hazor chu Sial hon chennan hin neijuntin, aitih a mihem koima cheng talou ding ahi. Hilai mun a chu koima cheng talou ding, koiman alo lou ding ahi.”
Ja Hatsorin pitää tuleman lohikärmetten asumasiaksi ja ijankaikkiseksi autioksi, niin ettei kenenkään pidä siellä asuman, ja ei yhdenkään ihmisen siellä oleman.
34 Elam chung chang thuhil khat themgao Jeremiah henga Judah Lengpa Zedekiah vaihom lai in, Pakaiya konin ahung in ahi.
Tämä on Herran sana, joka tapahtui Jeremialle, prophetalle Elamia vastaan, Zedekian Juudan kuninkaan valtakunnan alussa, ja sanoi:
35 Hiche hi thaneitah Pakaiyin asei ahi: “Keiman Elam te thalkap themho kasuhmang ding – agal sat-hou lah’a ahangsan pen,
Näin sanoo Herra Zebaot: katso, minä taitan Elamin joutsen, heidän ylimmäisen voimansa.
36 melmaho muntin’a kon a kahin puilut ding, Elam mite chu van thamjol ning li a kona hui a kathe mang ding ahi. Vannoi gamtin a kona kaidoh a umdiu ahi.
Ja annan tulla Elamin päälle neljä tuulta neljästä taivaan äärestä, ja hajoitan heidät kaikkiin niihin tuuliin, niin ettei yhtään kansaa pidä oleman, kuhunka ei joku Elamin hajoitetuista tule.
37 Keima tah jong Elam melma hotoh kache khom a asukeh lah a kajao ding ahi. Ka lung satna kona manthahna lentah Elam mite chunga kahin lhut ding ahi,” tin Pakaiyin aseije. “Kasuhmang hel masanga amelmateu vin chemjama adeldiu ahi.
Ja minä saatan Elamin epäilemään heidän vihollistensa edessä ja niiden edessä, jotka väijyvät heidän henkeänsä, ja annan onnettomuuden tulla heidän päällensä, minun julman vihani, sanoo Herra; ja lähetän miekan heidän päällensä, siihenasti että minä heidät lopetan.
38 Elam a ka Laltouna kadoding,” tin Pakaiyin aseije. “Chule Keiman alengpao le avaihom hou kasuhmang ding ahi.”
Minun istuimeni panen minä Elamiin, ja hävitän sieltä sekä kuninkaan että ruhtinaat, sanoo Herra.
39 Ahin phat ho ahung lhun tengle, Elam haosatna ka tundoh kitding ahi, Keima Pakaiyin kasei ahi.
Mutta viimeisellä ajalla käännän minä Elamin vankiuden, sanoo Herra.
