Jeremiah 31
1 Hiche nikho lechun, Israel insung pumpia a Pathen’u kahi ding, chuleh amaho ka mite hiding ahiuve, tin Pakaiyin aseiye.
Sillä ajalla, sanoo Herra, tahdon minä kaikkein Israelin sukukuntain Jumala olla; ja heidän pitää minun kansani oleman.
2 Hitobang manthah na hunglhung a kon’a hingdoh jouse chu, Pakaiyin aseiye, amahon gamkeulah jeng a jong Phattheina amudiu ahi. Ijeh inem itileh, keiman Israel mite kacholdosah phat ahitai, ati.
Näin sanoo Herra: se kansa, joka miekalta jäi, on armon korvessa löytänyt siinä, että minä ahkeroitsin saattaa Israelin lepoon.
3 Pakaiyin Israel jah a hitin aseiye, ‘Khang masalai apat’a, kalungset nahiuve.
Herra ilmestyy minulle kaukaa: minä olen ijankaikkisella rakkaudella sinua rakastanut, sentähden olen minä vetänyt sinua puoleeni sulasta armosta.
4 Kamite vo, Israel nungah thengtah, keiman nangma kasahphat kit ding nahi. Chutengle nangma nakipa ding, chuleh khutbeh pum’a nalam ding ahin, tin Pakaiyin aseiye.
Minä tahdon rakentaa sinua jälleen, ja sinun, neitsy Israel, pitää rakennetuksi tuleman. Sinun pitää kaunistetuksi tuleman sinun kanteleillas, ja menemän niiden kanssa, jotka ilossa hyppäävät.
5 Nangman Samaria molsang chung ho’a, lengpilei nakibol’a, chuleh nangma honlei’a ga chu naneh ding ahi.
Sinun pitää taas istuttaman viinapuita Samarian vuorilla, istuttaman ja nautitseman.
6 Ephraim molsang chung’a khongah’a panghon, mi ahinkou diu, hung uvin, eiho Jerusalem a chetou vuhitin, Pakai I Pathen u gahouvu hite, atidingu nikho chu hunglhung ding ahi, ati.
Sillä vielä on se aika tuleva, että vartiat pitää Ephraimin vuorella huutaman: nouskaat, käykäämme ylös Zioniin, Herran meidän Jumalamme tykö.
7 Pakaiyin hitin aseiye, ‘kipahtah in Israel din la sauvin! Namtin vaipi lah’a aodoh jeng un, thangvah pumin vahchoi un! Vo, Pakai Israel mite amoh chengse hi, huhdoh in, tiuvin.
Sillä näin sanoo Herra: huutakaat Jakobista ilolla, ja ihastukaat pakanain pään tähden: huutakaat korkiasti, ylistäkäät ja sanokaat: Herra, auta kansaas, Israelin jääneitä.
8 Ajeh chu keiman amaho chenghi, sahlam gamho akon chule leiset ningli a kon’a, kahin puikhom ding ahiuve. Keiman mitcho ho, elbai ho, numei naovop laileh naosonat pet hojong, haimil ponge. Mitampi, ahon hon’a hung kile kitdiu ahi.
Katso, minä tahdon antaa heidän tulla pohjoisesta maakunnasta, ja tahdon heitä koota maan ääristä, sokiat, rammat, raskaat, synnyttäväiset yhdessä; niin että heidän tänne suuressa joukossa pitää tuleman jällensä.
9 Kamite amai uva kipana mitlhi vachut chut ding, keiman amaho chu hepitah aa inmun uva kahin puilut kit ding ahiuve. Vadung panglah’a thimjel’a lam ajot diu, akiselhuh lou nadiuva lampi nomtah’a cediu; ajeh chu keima Israel ding a apa kahin, chule Epharaim chu kacha masapen ahi.
Heidän pitää itkien ja rukoillen tuleman, niin minä heitä johdatan. Minä tahdon heitä johdattaa vesiojain reunalla tasaista tietä, ettei he loukkaisi itseänsä; sillä minä olen Israelin isä, ja Ephraim on minun esikoiseni.
10 Namtin vaipin, Pakai thusei hohi ngai uvin. Gamlatah’a twikhanglen pang’a cheng ho heng’a gaphongdoh uvin. Kelngoi chingpan akelngoite ahoitup bang’a kamite ana thengthang jongleng, keiman amaho chu kahin khopkhom kit’a, kangatup ding ahi.
Kuulkaat pakanat, Herran sanaa, ja julistakaat kaukana luodoissa, ja sanokaat: joka Israelin hajoitti, se kokoo hänen jälleen, ja on häntä vartioitva niinkuin paimen laumaansa.
11 Ajeh chu, Pakaiyin Israel mite chu, achung'uva thunei namtin vaipi hoa kon’a, ahuhdoh’a ajalensah ahitai.
Sillä Herra on lunastava Jaakobin, ja on pelastava häntä sen kädestä, joka häntä väkevämpi on.
12 Amaho a in uva hung kile kit uva, Jerusalem molvum’a kikhom diu, kipa nopna la asah diu ahi. Pakai phattheiboh tampi chang uva, vah bang a imatdiu; changle mem, lengpitwi thah thah, olive thao, chule kelngoi ahon hon’a, ninglhing sel’a aneidiu ahi. Ahinkhou chu, twi kichapnou jing honlei bang’a, hing dildel ding chule agenthei nau asuhmil diu ahitai.
He tulevat ja Zionin korkeudella veisaavat, ja heidän pitää joukolla Herran lahjain tykö tuleman, jyväin, viinan, öljyn, karitsain ja vasikkain tykö; niin että heidän sielunsa pitää oleman niinkuin kastettu yrttitarha, eikä enää surullinen oleman.
13 Chutengle nungah ho kipah thanom’a lam ding’u, chuleh gollhang holeh upa ho jong kipah thanom diu ahi. Keiman alung hemnau chu kipana-a kaheidoh peh’a, amaho kalhamon ding, chuleh agenthei nau chu kipa golnop’a kaheidoh ding ahi.
Silloin pitää neitseet hypyssä iloiset oleman, siihen myös nuoret miehet ynnä vanhain kanssa; sillä minä tahdon heidän murheensa iloksi kääntää, ja lohduttaa heitä, ja ilahutan heitä murheestansa.
14 Chutah le thempu hon nang jeng’a anneh amu diu, chuleh kamiten amaho ding’a kaphat naho chu ninglhingsel a amu uva, kipah thanom’a amu diu ahi, tin Pakaiyin aseiye.
Ja minä tahdon pappien sydämet ilolla täyttää, ja minun kansani pitää minun lahjastani ravittaman, sanoo Herra.
15 Pakaiyin hitin aseiye, ‘Rama kho’a kalemnau agin akijai, lhase tahle lainatah a ka-gin ahi. Rachel in achate akipi pi jeng in, achate abeisoh tah jeh in, ama lhepbi ding anompoi.
Näin sanoo Herra: Raamasta kuuluu parkuvaisten ääni ja katkera itku; Raakel itkee lapsiansa, ja ei tahdo itsiänsä lohdutettaa lastensa tähden, ettei he ole.
16 Pakaiyin hitin aseiye, nangma kap tahih in, chule namitlhi jong hulsah tan. Ajeh chu natohman nakipe ding, chule gamla tah’a kon’a nachate naheng’a hung kile kit ding ahiuve, ati.
Näin Herra sanoo näin: lakaa parkumasta ja itkemästä, ja pyyhi silmistäs kyyneleet; sillä sinun työlläs pitää palkka oleman, sanoo Herra, ja heidän pitää palajaman vihollisten maasta.
17 Na khonung thu ding uchu kinep na aum e. Pakai yin aseiye, nachate nagam uva hung kile kit teiding ahiuve, ati.
Ja sinun jälkeentulevaisillas pitää toivo oleman, sanoo Herra; sillä sinun lapses pitää tuleman maallensa jälleen.
18 Keiman Israel ka-gin kajan, hitin aseiye. ‘Bongnou natohji hilthem loulai bang in, nang in keima nei sudihtai. Nang in keima neinung puikit in, neisempha kit tai. Ajeh chu nangma Pakai ka-Pathen nahi, ati.
Kyllä minä olen kuullut, kuinka Ephraim valittaa: sinä olet minua kurittanut minua, ja minä olen myös kuritettu, niinkuin hillimätöin vasikka. Palauta minua, niin minä palajan, sillä sinä, Herra, olet minun Jumalani.
19 Ijeh inem itile, keiman Pathen kanungsun nung in, kalung kakhel kit in; keile kei kaki chume. Ajeh chu, kaneo vapat kana bolse ho jal'in, ka kisulungdong in, kajahachai.
Koska minä palautettiin, niin minä kaduin; sillä sittekuin minä taitavaksi tulin, niin minä löin lanteitani. Minä olin häväisty ja häpeen myös, sillä minun täytyy kärsiä nuoruuteni pilkkaa.
20 Israel chu kacha deitah hilou ham? Tin Pakai in aseiye. Keiman achung’a talen kamatsah jing vang'in, keiman ama kangailu jing’e. Hijeh chun, kalung in ama bou angai’in, chuleh ama chung’a hepi na kanei jing’e, ati.
Eikö Ephraim ole rakas poikani ja ihana lapseni? Sillä minä kyllä hyvin muistan, mitä minä hänelle puhunut olen; sentähden minun sydämeni halkee laupiudesta hänen kohtaansa, että minä kaiketi armahdan häntä, sanoo Herra.
21 Nangman nalampi melchihna kisim inlang, chuleh nalampi’a lamhil khom ho jong tung in. Na lampi chu phaten ki melchih inlang, hiche’a chun hung kinung kit in, Vo Israel, nungah theng. Nakhopi’a hung kile kit in.
Pane sinulles muistomerkit, ja aseta sinulles murheenmuisto, ja kohenna sydämes oikialle tielle, jota sinun vaeltaman pitää. Palaja, neitsy Israel, palaja näiden sinun kaupunkeis tykö.
22 Vo chanu kitah lou nu, itih chan nangma navathai ding ham? Pakai in gamsung’a thil thah khat asoh sah ding ahi. Israel in a Pathen chu akolchah ding ahitai.
Kuinka kauvan sinä tahdot eksyksissä käydä, sinä vastahakoinen tytär? Sillä Herra on jotakin uutta maalla luova, vaimon pitää miestä piirittämän.
23 Hatchungnung Pakai, Israel Pathen in asei e, keiman asohchan nao gamtin’a kon’a, agamsung uva kahin le pui lut kit teng: Judah gamsung le akhopi jouseuva cheng hon, Jerusalem lhang theng adih ho chenna mun, Pakai in phattheiboh hen, ati diu ahi, ati.
Näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: Vielä täm sana sanotaan Juudan maassa ja hänen kaupungeissansa, kun minä heidän vankiutensa kääntävä olen: Herra siunatkoon sinua, sinä vanhurskauden asumus, sinä pyhä vuori.
24 Chuteng khopi a cheng ho, lou bol mi ho chuleh kelngoi ching ho, abonchao va chamdel leh kipahtah’a cheng khom ding ahi tao ve.
Ja Juuda ynnä kaikkein hänen kaupunkeinsa kanssa pitää siellä asuman, niin myös peltomiehet, ja jotka laumansa kanssa vaeltavat.
25 Ijeh in nem itileh, acholte tha ki dodohsah ing ting, chuleh genthei te kipana kapeh ding ahi, ati.
Sillä minä tahdon väsyneen sielut virvoittaa, ja murheelliset sielut ravita.
26 Chuin keima kathou doh in, kavet’a ahileh, ka emut chu katha aki dochom lhe in, lunglhei aume, ati diu ahi.
Sentähden minä heräsin ja katselin, jossa minä olin makiasti maannut.
27 Pakai in aseiye “keiman Israel leh Judah gamsunga, mihem holeh gancha ho ka punjal sah ding, nikho chu ahunglhunge, ati.
Katso, aika tulee, sanoo Herra, että minä tahdon Israelin huoneen ja Juudan huoneen kylvää ihmisen siemenellä ja karjan siemenellä.
28 Hiche nam mitehi, keiman ajungu kabo doh a, kana suh gim ahitaove. Keiman amahohi kalekhup in, ka sugam in, chuleh hahsatna kalhutkhum ahitai. Hijongleh keiman ama ho hi kaphulut kit ding chuleh kasahphat kitding ahiuve, kei Pakaiyin kasei ahi, ati.
Ja pitää tapahtuman, että niinkuin minä olin valpas heitä hävittämään, repimään, raatelemaan, kadottamaan ja rankaisemaan: niin minä myös tahdon valpas olla heitä rakentamaan ja istuttamaan, sanoo Herra.
29 Hiche nikho chuleh, alah uva anakisei jing thuchih, “anu apa ten theithuh aneo vin achateu ha ajat loi” kiti chu koiman avela anungsei tahlou diu ahi.
Ei silloin enään pidä sanottaman: isät ovat happamia viinamarjoja syöneet, ja lasten hampaat ovat huoltuneet.
30 Ajeh chu mijouse chu ama ama chonset jeh a thiding: hichu, theithuh nekha chan jong chu ama ama ha jacheh ding ahi, ati.
Vaan jokaisen pitää pahan tekonsa tähden kuoleman, ja kuka ihminen syö happamia viinamrjoja, hänen hampaansa pitää huoltuman.
31 Pakaiyin aseie hiche nikho chu ahung lhunge, ‘keiman Israel mite le Judah mite toh, kitepna thah khat kasemdoh nading chu, ati.
Katso, se aika tulee, sanoo Herra, että minä teen uuden liiton Israelin huoneen kanssa ja Juudan huoneen kanssa.
32 Hiche kitepna thah chu, keiman Egypt gam’a kon’a apu pa teu kahin puidohlaiya, ama ho toh kanasemdoh kitepna tabongchu hilouding ahi. Ajeh chu keiman ama ho chu, innei pun a-innei pi alungset banga kana lungset vang'in, ama hon hichi kitepna chu ana suhkeh taovin ahi, tin Pakai in aseiye.
En senkaltaista kuin entinen liitto oli, jonka minä heidän isäinsä kanssa tein, kun minä heidän käteensä rupesin, heitä Egyptin maalta johdattaakseni; jota liittoa ei he pitäneet, ja minä vallitsin heitä, sanoo Herra.
33 Amavang, Pakaiyin hitin aseiye, keiman Israel mite toh hichi kitepna thah hi kasemdoh nikho chuleh, keiman amaho chu asungil uva umden ding a thupih kanei ding, chuleh hichiho chu alungchang uvakajehlut pih ding ahi. Chutahleh amaho chu kamite hiuva, keima a-Pathen u kahi ding ahi, ati.
Mutta tämän pitää se liitto oleman, jonka minä Israelin huoneen kanssa teen tämän ajan perästä, sanoo Herra: minä tahdon minun lakini antaa heidän sydämeensä ja sen ehidän mieliinsä kirjoittaa; ja minä tahdon olla heidän Jumalansa, ja heidän pitää minun kansani oleman.
34 Chutengle, koiman aheng akom chuleh ainsung mi ho kom’a, “nanghon Pakai chu heovin” tia ahil khoh ngai talouding ahiuve. Ajeh chu, amitakip, aneova paat alen geia, seipeh ngai louva keima eihetsau hiding ahitai, chuleh keiman agitlounau ka ngaidama chuleh aitih ajong achonset nao ka geldoh kit tah lou ding ahiuve, tin Pakaiyin aseiye.
Ja ei pidä kenenkään lähimmäistänsä opettaman, eikä veli veljeänsä, ja sanoman: tunne Herraa; sillä heidän pitää kaikkein minun tunteman, sekä pienten että suurten, sanoo Herra; sillä minä tahdon hedän pahat tekonsa antaa anteeksi, ja en ikinä enään muista heidän syntejänsä.
35 Sunlai salvah ding a nisa koi pa, janlai a vahdinga lha le ahshi ho koipa, chuleh twikhanlen chohling’a kinonsah jing pa, Pakai ahi. Ama chu amin Hatchungnung Pakai ahi
Näin sanoo Herra, joka auringon antaa päivällä valkeudeksi, kuun ja tähtien järjestyksen yöllä valkeudeksi: joka meren liikuttaa, että hänen aaltonsa pauhaavat, Herra Zebaot on hänen nimensä:
36 Pakai in aseiye, keiman kami Israel te kasuh gamhiel ding kati chu, leiset chunga thilsem ejakai ka suhmanghiel tabong hiding ahi, ati.
Kun senkaltaiset säädyt minun edestäni hukkuvat, sanoo Herra, silloin myös Israelin siemenen pitää puuttuman, ettei se ole enään kansa minun edessäni ijankaikkisesti.
37 Pakaiyin hitin aseiye, “chunga van thamjol khu iti ham, akitetoh theipoi, chule leiset kibulphu ajong koima kholdoh jou ahipoi. Hijeh chun, keiman kapaidoh louding ahiuve,” ati.
Näin sanoo Herra: jos taivasta taidetaan ylhäällä mitata, ja maan perustusta alhaalla tyynni tutkiskella; niin myös minä tahdon heittää pois koko Israelin siemenen kaikkein, niiden tähden, mitkä he tehneet ovat, sanoo Herra.
38 Pakaiyin aseiye, “Vetan, Jerusalem khopi chu keidinga ahisah phat a chule Hananel insung’a pat khopi ninglang kelkot geija akisemphat nading nikho chu ahunglhung e,” ati.
Katso, aika tulee, sanoo Herra, että Herran kaupunki rakennetaan jälleen Hananeelintornista Kulmaporttiin asti.
39 Hilai mun’a hi, thilte najol hung kijam ding, Gareb thinglhang lah gei aphah ding, chule Goah gei a kijam paiding;
Ja mittanuora pitää siellä kohdastansa käymänhamaan Garebin kukkulaan asti, ja käymän ympäri Goaan.
40 Phaicham pumpia, thivuina mun holeh thilnen paina munho, chule niso lam’a sakol kelkot gei a lou ho jouse, Pakai ding a atheng hiding ahi. Hichu aitih a kisuse’a chule kisumang kitlouhel ding ahitai, ati.
Ja kaiken ruumiisten ja tuhkalaakson, ja kaikki pellot, hamaan Kidronin ojaan saakka, ja hamaan Hevosportin kulmaan, itään päin, pitää Herralle pyhä oleman, niin ettei sitä ikänä särjetä eli rikota.
