2 Samuel 12
1 Hiti chun Nathan themgaopa chu Pakaiyin David komah asol tan ahi: Hichun Nathanin jong David koma hitin aga seiye, “Khopi sung khat’a hin pasal ni acheng lhonin, khatpa chu mihao ahin, khat jopa vang chu mivaicha ahi.
Ja Herra lähetti Naatanin Daavidin tykö. Kun hän tuli hänen tykönsä, sanoi hän hänelle: "Kaksi miestä oli samassa kaupungissa, toinen rikas ja toinen köyhä.
2 Hichun mihaopa hin kelngoihon tamtah le bonghon tampi aneiyin ahi.
Rikkaalla oli lampaita ja raavaita hyvin paljon.
3 Ahin mivaichapa vang chun imacha aneipoi, ahin aman alel lel a akichoh kelngoipi khat seh seh bou aneiye. Hijongle aman akelngoipi chu akivah vah-in achate toh phatechan avah in ahi; kelngoipi hin ama changlhah aneh ding an jong anejin, adon ding twi jong ama khon sunga konin adon ji'e; chutengle a-angsunga alum jin, achanu tobang bangin aumtan ahi.
Mutta köyhällä ei ollut muuta kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti sitä, ja se kasvoi hänen luonansa yhdessä hänen lastensa kanssa: se söi hänen leipäpalastansa, joi hänen maljastansa, makasi hänen sylissään ja oli hänelle niinkuin tytär.
4 Hichelai hin kholjin mikhat mihaopa koma chun ahung lhung in ahileh, hiche kholjinpa thapeh ding chun mihaopan jong ama kelngoi hon lah a khattou thapeh ding jong a-ittan, chule ama bonghon lah a kona khattou thapeh ding jong a-it tai; ahin mivaichapa kelngoipi khat sheh anei chu aman in akoma hung kholjin pa ding chun atha peh tan ahi,” ati.
Niin rikkaalle miehelle tuli vieras. Mutta hän ei raskinut ottaa omia lampaitansa eikä raavaitansa valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luoksensa; vaan hän otti köyhän miehen karitsan ja valmisti sen miehelle, joka oli tullut hänen luoksensa."
5 Chutah chun David jong alung hangjah jengin hiche mihaopa douna chun Nathan themgao koma chun hitin aseitai, “Pakai hing jing mina kasei ahi, hitobanga kisa chonvalpa chu thi dinga kilom mong ahibouve!
Niin Daavid vihastui kovin siihen mieheen ja sanoi Naatanille: "Niin totta kuin Herra elää: mies, joka tämän on tehnyt, on kuoleman oma.
6 Chujongle aman voujang natna beihela hitobang thilpi hi abol jeh hin aman kelngoipi chu ajat li’a asah kit ding ahi,’ atitai.
Ja karitsa hänen on korvattava nelinkertaisesti, koska hän teki näin ja koska hän ei sääliä tuntenut."
7 Chuin Nathan themgaopan David koma aseipai jengin, “Hichea kisei mihaopa hi nangma nahi, Pakai Israel Pathenin hitin aseiye, ‘Nang hi keiman Israel chate chunga leng chang dinga thao kanusa nahin, chule Saul thaneina a kon kanahuhdoh nahiye.
Mutta Naatan sanoi Daavidille: "Sinä olet se mies. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastanut sinut Saulin käsistä.
8 Chujongle napupa Saul’in, ajiteu jouse chule Israel insung pumpi le Judah insung pumpi jong kapeh nahi; hicheng jong hi alhom behseh na laiya ahileh tamtah kapehbe ding nahi nalaiye.
Minä olen antanut sinulle herrasi linnan ja antanut herrasi vaimot sinun syliisi; ja minä olen antanut sinulle Israelin ja Juudan heimot. Ja jos tämä olisi vähän, niin minä antaisin sinulle vielä sekä sitä että tätä.
9 Chuti ahileh epi dinga nangman Pakai thusei nanot thap a hitabang tijat umtah thil hi nabol hitam? Nangman Hittite mipa Uriah chu nadengin Ammon mite chemjamin nathat nin, chule ajinu jong naji din nakipui jeng theiye.
Miksi sinä olet pitänyt halpana Herran sanan ja tehnyt sitä, mikä on pahaa hänen silmissään? Heettiläisen Uurian sinä olet surmannut miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa sinä olet ottanut vaimoksesi.
10 Hijeh a chu tua hi nangma insunga kona jong chemjam lang jing jeng ding ahi. ajeh chu nangin keima nahsah mon neibolin, Hittite mipa Uriah jinu chu naji din nakipuitai,’ tin aseiye.
Sentähden ei miekka ole milloinkaan väistyvä sinun suvustasi, koska olet pitänyt halpana minut ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Uurian vaimon.
11 Chuin Pakaiyin hitin aseiye, ajeh chu nangman nathil bol banga, keiman nangma insunga kona nadou ding thilse kahin kondoh sah ding ahi. chule namitmu changtah a najite jeng jong kalah peh a naheng nakom mite kapeh doh ding, chule amahon japi mitmu lai jenga jong najite chu aluppi dingu ahi.
Näin sanoo Herra: Katso, minä nostatan sinulle onnettomuuden sinun omasta perheestäsi, ja silmiesi edessä minä otan sinun vaimosi ja annan heidät toiselle, ja hän on makaava sinun vaimojesi kanssa tämän auringon nähden.
12 Ijeh inem itileh nangman nathil bol chu guhthima nabol ahin, keiman vang Israel chate pumpi mitmu dinga kabol ding ahi,’ tin aseiye.”
Sillä sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän koko Israelin ja auringon nähden.'"
13 Chutah chun David in jong Nathan koma hitin aseiye, “Keima Pakai dounan kachonsetai,” atin ahileh; Nathan jong chun David koma aseipaiyin, “Pakaiyin nachonset angaidam tai. hijeh a chu hiche chonset jeh in nangma thi tapon nate.
Niin Daavid sanoi Naatanille: "Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan". Naatan sanoi Daavidille: "Niin on myös Herra antanut sinun syntisi anteeksi; sinä et kuole.
14 Hijongle nangin hiche thil hi nabol a Pakai chu nahsah mo tah a nabol a nataitom ahitan, hijeh a chu ahung peng ding nacha chu thitei tei ding ahi tai,” tin aseitai.
Mutta koska sinä tällä teolla olet saattanut Herran viholliset pilkkaamaan häntä, niin se poika, joka sinulle on syntynyt, on kuoleva."
15 Hichun Nathan ainlama achijou chun. Pakaiyin Uriah jinu hin David chapa chu gotna apen ahileh naosen chu apet petin adammo pai tan ahi.
Sitten Naatan meni kotiinsa. Ja Herra löi lasta, jonka Uurian vaimo oli Daavidille synnyttänyt, niin että se sairastui vaikeasti.
16 Hijeh chun David jong naosen adamna din Pakai henga atao tao tan ahi; David chun an angolin apotdoh in, jan khovah hel chun tollhanga alumin ahi.
Silloin Daavid etsi Jumalaa pojan tähden, ja Daavid paastosi; ja aina kun hän tuli kotiinsa, makasi hän yötä paljaalla maalla.
17 Chuphat’in ainsung mi upa chengsen ajol jol jenguvin chule tollhanga alupnaa kona tho doh sah tei din agouve; ahinla David chu akithou doh deh pon, chule an jong aneh pi deh pouve.
Niin hänen hovinsa vanhimmat menivät hänen luokseen saadaksensa hänet nousemaan ylös maasta, mutta hän ei tahtonut; eikä hän syönyt mitään heidän kanssansa.
18 Ahivangin nisagi lhin nin naosen chu athi tan ahi. Hichun naosen chu athitai’ tia David koma sei peh ding asohte chu akicha tauve; ajeh chu amaho geldola, vetan, naosen ahinlaiya bon eiho thusei angai louva ahileh, tua naosen athitai, tia iti iseidoh ngam diu ham? Amale ama kithalo mai ding ahi,” tia angaitou ahiye.
Seitsemäntenä päivänä lapsi kuoli. Mutta Daavidin palvelijat eivät uskaltaneet ilmoittaa hänelle, että lapsi oli kuollut, sillä he ajattelivat: "Katso, kun me puhuimme hänelle lapsen vielä eläessä, ei hän kuullut meitä. Kuinka voisimme sitten sanoa hänelle, että lapsi on kuollut? Hän voisi tehdä itselleen pahaa."
19 Ahin David chun asohte chu akhoisa cheh tauve ti ahetdoh phat’in naosen chu athi ahitai tin David’in ahedoh pai paitan ahi; hijeh chun David chun asohte chu adong in, “Naosen chu athia hitam?” atileh amahon jong, “Athitai,’ atiuve.
Mutta kun Daavid näki, että hänen palvelijansa kuiskailivat keskenänsä, ymmärsi hän, että lapsi oli kuollut. Ja Daavid kysyi palvelijoiltansa: "Onko lapsi kuollut?" He vastasivat: "On".
20 Chuphat’in David jong tol'a alupna a konin ahung thou dohin akisil ngim in, thao akinun, aponsil akhel’in, Pakai houin sunga avah lut’in chibai agaboh-e; chujouvin David chu ama inlama ahung in an athum in amahon jong ankong aluipeh-uva ahileh, an anetan ahi.
Niin Daavid nousi maasta, peseytyi ja voiteli itsensä, muutti vaatteensa, meni Herran huoneeseen ja rukoili. Ja kun hän tuli kotiinsa, pyysi hän ruokaa; ja he tarjosivat, ja hän söi.
21 Hichun asohten ajah a aseiyuve, “Ipibola hitia hi naum ham? naosen ahai hai pet in an nangol in nakap kap jengin, naosen athi tah bah phat in nathou doh in an nane jenge,’ atiuve.
Mutta hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Miksi teet näin? Lapsen eläessä sinä paastosit ja itkit, mutta lapsen kuoltua sinä nouset ja syöt."
22 Hichun David in jong hitin adonbut’e, “Naosen ahinpet a chu an kangola kaka ka ahin, “Kon ija ahet thei ham, ajo le Pakaiyin eilungset a naosen hi ahin hin sah thei ahi?” tia keiman kagel jeh ahi.
Hän vastasi: "Kun lapsi vielä eli, paastosin minä ja itkin, sillä minä ajattelin: Kenties Herra on minulle armollinen, niin että lapsi jää eloon.
23 Ahin tun vang ama athia ahitan ibola an kangol ngol nah lai ding ham? ken ama chu kahinsah theiya nabol’uham? keibou ama koma nikhat le kache ding ahin, ama chu kahenga hung kile kit louhel ding ahitai,” ati.
Mutta kun hän nyt on kuollut, niin mitä minä enää paastoaisin? Enhän minä enää voi palauttaa häntä. Minä menen hänen tykönsä, mutta hän ei enää palaja minun tyköni."
24 Hichun David’in ajinu Bathsheba alhem lung mongin akoma aga lut kit’in aluppin ahileh amanun nao ahinvop in chapa khat ahing kit’e; Chule David in amin Solomon asah in ahi. Pakaiyin amahi angailui.
Daavid lohdutti vaimoansa Batsebaa ja meni hänen luoksensa ja makasi hänen kanssansa. Ja tämä synnytti pojan, ja hän antoi tälle nimen Salomo, ja Herra rakasti häntä.
25 Hijeh chun Nathan themgaopa henga ahin hetsah in ahileh Nathanin Pakai thusei dungjuiyin ama chu amin Jedidiah tinjong aminvo kit’e, (hichu Pakaiyin angailut tina ahi).
Ja Daavid laittoi hänet profeetta Naatanin hoitoon, ja tämä kutsui häntä Jedidjaksi Herran tähden.
26 Chuin Joab chun Ammon mite khopi lanlung Rabbah chu adel khumin gal’in akisat pin ahileh ajouvin leng khopi chu alatan ahi.
Mutta Jooab ryhtyi taistelemaan ammonilaisten Rabbaa vastaan ja valloitti kuninkaan kaupungin.
27 Chuin Joab chun David koma sottolle miho asol’in agasei sah tai, “Keiman Rabbah kaga kisat pin, twiphai khopi chu kajoutai tin.
Ja Jooab lähetti sanansaattajat Daavidin luo ja käski sanoa: "Minä olen ryhtynyt taisteluun Rabbaa vastaan ja olen jo valloittanut vesikaupungin.
28 Hijeh chun tun mipi amoh cheng khom tup’in lang khopi dounan ngahmun hung sem tan, chule akhopi jong hung toupha jengin, achuti louva ahileh keiman akhopi hi kalah a keima min kaputsah ding ahi tai,” ati.
Niin kokoa nyt jäljellä oleva väki ja asetu leiriin kaupungin edustalle ja valloita se, etten minä sitä valloittaisi ja ottaisi sitä nimiini."
29 Hijeh chun David in mipi abonchan akhom soh keiyin Rabbah khopi lama achen, chule akhopi dou nan gal abol’in akisat pin ahileh ajouvin akhopi chu alatan ahi.
Silloin Daavid kokosi kaiken väen ja lähti Rabbaan, ryhtyi taisteluun sitä vastaan ja valloitti sen.
30 Chule alengpau lallukhuh chu David in aluchanga konin alahdoh peh in chule amalu changah akikoi tan ahi. alallukhuh chu sana le songman tam a kisem chule agih dan chu pound somsagi le nga ahi. chujongle asunga chun song mantam tah akikoiyin. Chujongleh David chun Rabbah khopia thil thang tamtah ahin chom doh in ahi.
Ja hän otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästänsä-se painoi talentin kultaa, ja siinä oli kallis kivi-ja se pantiin Daavidin päähän. Ja hän vei sangen paljon saalista kaupungista.
31 Chujongle akhopi sunga cheng mipi jouse chu gal hing-in akaiyin, chule thing-at dingle tuphul kheng dingle, heicha kheng dingin agoiyin, chule cheh dengin apansah tai. Hitichun David chun hitobanga hi Ammon mite khopi jouse anabol ahi; chujouvin David le mipi chu abonchauvin Jerusalema ahung kile kit tauvin ahi.
Ja kansan, mitä siellä oli, hän vei pois ja asetti heitä kivisahojen ja rautahakkujen ja rautakirveiden ääreen ja pani heitä tiilentekoon. Näin hän teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Sitten Daavid ja kaikki väki palasi Jerusalemiin.
