Thutan Vaihom Ho 3
1 Hiche nam hohi Canaan mite kisatna–a anapang khalou, Israelte patepna dinga Pakaiyin gamsunga anadalhah hochu ahi.
Nämä ovat ne kansat, jotka Herra jätti paikoilleen koetellakseen niiden kautta Israelia, kaikkia niitä, jotka eivät olleet kokeneet mitään kaikista Kanaanin sodista-
2 Aman hiche hi galsatji hekhalou lai Israel khangthah ho galsatje akithem chuhna diuva abol ahi.
hän jätti ne ainoastaan sitä varten, että israelilaisten sukupolvet saisivat kokea sotaa, hänen opettaessaan heitä sotimaan, kuitenkin ainoastaan niitä, jotka eivät ennen olleet sotaa kokeneet-:
3 Hiche nam hochu Philistine’te (Phillistine vaipo nga ho noiya cheng hochu ahiuve), Canaan mite jouse, Sidon mite chule Baal-hermon mol apat Lebo-hamath changeiya kijam lhungpeh Lebanon mol chunga cheng Hiv mite ahiuve.
filistealaisten viisi ruhtinasta ja kaikki kanaanilaiset ja siidonilaiset ja hivviläiset, jotka asuivat Libanonin vuoristossa, Baal-Hermonin vuoresta siihen saakka, mistä mennään Hamatiin.
4 Pakaiyin Mose mangchan apu apateu thupeh anapeh hochu, Israel mite hin anit uvem anitlou uham? Ti hetna dinga hiche mipite hohi ana dalhah ahi.
Nämä jäivät, että hän niiden kautta koettelisi Israelia saadakseen tietää, tottelisivatko he Herran käskyjä, jotka hän Mooseksen kautta oli antanut heidän isillensä.
5 Hiti chun Israel tehi Canaan mite, Hit mite, Amor mite, Periz mite, Hiv mite chuleh Jebus mite lah'a cheng ahiuvin,
Israelilaiset asuivat siis kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten keskellä,
6 chuleh amaho toh akicheng touvin, Israel chapaten amaho chanu teho akichen piuvin, chule Israel chanute chu amaho chapate toh kicheng ding in ana peuvin ahi. Hiti chun Israelten amaho pathen ho chu ajenle tauve.
ja he ottivat heidän tyttäriänsä vaimoikseen ja antoivat omia tyttäriänsä heidän pojillensa ja palvelivat heidän jumaliansa.
7 Israelten Pakai mitmun thilse jeng anabol tauvin, amahon a-Pakai, a-Pathen uchu asumil tauvin, chule amahon Baal leh Asherah milim semthu hochu jenle in ana pang tauvin ahi.
Näin israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja unhottivat Herran, Jumalansa, ja palvelivat baaleja ja aseroita.
8 Hijeh chun Pakai chu Israel dounan alunghang lheh jengtan, hijeh chun Ram-naharaim lengpa Cushan-rishathaim khut’ah ana pedohtan, chuin Israelten kumget sungin Cushan-rishathaim sohna ana tongun ahi.
Silloin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän myi heidät Kuusan-Risataimin, Mesopotamian kuninkaan, käsiin; ja israelilaiset palvelivat Kuusan-Risataimia kahdeksan vuotta.
9 Hinlah Israel mite chu Pakai koma panpi ngaichan ana kaptauvin ahileh, Pakaiyin amaho huhdoh dingin mikhat ana tungdoh in, amachu Caleb naopa Kenaz chapa Othniel ahi.
Mutta israelilaiset huusivat Herraa, ja Herra herätti israelilaisille vapauttajan, joka heidät vapautti, Otnielin, Kenaan, Kaalebin nuoremman veljen, pojan.
10 Pakai Lhagao chu achunga ahungchun hiti chun ama Israelte thutan vaihom’in ahung pangtan, chuin Othniel chu Ram lengpa Cushan-rishathaim chunga galboldin ahung kipantan ahileh Pakaiyin gal anajo sahtan.
Ja Herran henki tuli häneen, ja hän oli tuomarina Israelissa; hän lähti sotaan, ja Herra antoi Kuusan-Risataimin, Aramin kuninkaan, hänen käsiinsä, ja Kuusan-Risataim sai tuntea hänen kätensä voimaa.
11 Hijeh chun kum somli gamsunga chamna ana umm in, chujouvin Kenaz chapa Othniel chu ana thitan ahi.
Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta; sitten Otniel, Kenaan poika, kuoli.
12 Avelin Israelten Pakai mitmun thilse jeng ana bolkit tauvin ahileh, hitobanga athilse bol jeh uhin Pakaiyin Moab lengpa Eglon chu Israelte chungah ana vaihom sahtan ahi.
Mutta israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. Silloin Herra vahvisti Eglonin, Mooabin kuninkaan, Israelia väkevämmäksi, koska he tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
13 Eglon’in Ammon mite leh Amalek mite chu ana kiloikhompin, hitichun anakon'un Israelte chu anajou tauvin Lusuga lei tia kihe Jericho khopi chu ana toupha tauvin ahi.
Ja tämä kokosi luoksensa ammonilaiset ja amalekilaiset, lähti liikkeelle ja voitti Israelin, ja he valtasivat Palmukaupungin.
14 Hiti chun Israelten Moab lengpa Eglon noiya kum somle get sungin sohna ana tong’un ahi.
Ja israelilaiset palvelivat Eglonia, mooabilaisten kuningasta, kahdeksantoista vuotta.
15 Ahinlah Israelte chu panpi ngaichat nan Pakai koma ana kapjah jeng tauvin ahileh, Pakaiyin amaho huhdoh dingin mikhat ahin tungdoh kit in, ama minchu Gera chapa Ehud ahi. Benjamin phunga kona khutvei-long pachu anahi. Israelten Moab lengpa Eglon koma kai apehdiu chu Ehud agathah sah’un ahi.
Ja israelilaiset huusivat Herraa, ja Herra herätti heille vapauttajan, benjaminilaisen Eehudin, Geeran pojan, vasenkätisen miehen. Kun israelilaiset lähettivät hänet viemään veroa Eglonille, Mooabin kuninkaalle,
16 Hiti chun Ehud in tong-khat a sao, alangtoa hem chemkhat ajetlam mal’ah ajeplut'in pon akhu khum’in ahi.
niin Eehud teki itsellensä kaksiteräisen miekan, jalan pituisen, ja sitoi sen takkinsa alle oikealle kupeelleen.
17 Aman mithaotah Eglon koma chun kai-pehding sum chu ahin pon ahung in ahi.
Ja hän toi veron Eglonille, Mooabin kuninkaalle. Mutta Eglon oli hyvin lihava mies.
18 Athilpeh chu apehchai phat in Ehud chu ache khompi cheng chutoh inlang cheding in ahung kipat doh tauvin ahi.
Kun hän oli saanut tuoduksi veron, saattoi hän väen, joka oli verolahjoja kantanut, matkalle.
19 Hinlah Ehud chu Gilgal koma song milim kisem kom ahunglhun phat'in ahung kileheijin, Eglon koma chun ahungin, “Keiman thuguh seiding khat kaneiye” ati. Hijeh chun lengpan ama lhachaho koma chun, “Thipbeh un” atin, amaho chu aindan sunga kon chun asoldoh tan ahi.
Mutta itse hän kääntyi takaisin Gilgalin luona olevilta jumalankuvilta ja käski sanoa: "Minulla on salaista asiaa sinulle, kuningas". Niin tämä sanoi: "Hiljaa!" Ja kaikki, jotka seisoivat hänen luonaan, menivät hänen luotaan ulos.
20 Ehud chu ain-chung dana dap heova achangseh'a tou Eglon koma chun achelut in Eglon koma chun, “Keiman Pathen akon in nang dinga thuthot khat kahinpoi ati.” Hitia chu Eglon lengpa chu atouna-a kona adindoh chun,
Kun Eehud oli tullut hänen luoksensa, hänen istuessaan yksin viileässä yläsalissaan, sanoi Eehud: "Minulla on sinulle sana Jumalalta". Silloin hän nousi istuimeltaan,
21 Ehud’in avei-langin amal jetlama aje achem chu asatdoh in, lengpa oi achun aphut luttan ahi.
mutta Eehud ojensi vasemman kätensä ja tempasi miekan oikealta kupeeltaan ja pisti sen hänen vatsaansa,
22 Chemchu alutthuh jeh'in lengpa a-oi thaolah a chun achem kungjong chu alhum heltan ahi. Hijeh chun Ehud’in chemchu anung loidoh tapon, chule amaha’a kon chun lengpa eh jong ahungdoh leu tan ahi.
niin että kahvakin meni sisään terän mukana ja terä upposi kokonaan ihraan, sillä hän ei vetänyt ulos miekkaa hänen vatsastaan. Sitten hän meni ulos laakealle katolle.
23 Hiche jouchun Ehud’in hiche indan kot hochu akamsoh keiyin kanglong aheh khum in, ehbuh langa achomlhan ajamdoh tai.
Kun Eehud oli tullut pylväskäytävään, sulki hän yläsalin ovet jälkeensä ja lukitsi ne.
24 Ehud achedoh jouphat chun lengpa lhacha hochu ahung kinung leuvin ahileh, inchung dan kot jouse chu ana kikam sohkei chu agamu tauvin, amahon insung dana chu eh athah hiding in agelun ahi.
Hänen mentyään tulivat kuninkaan palvelijat, ja kun he näkivät, että yläsalin ovet olivat lukitut, niin he ajattelivat: "Varmaankin hän on tarpeellaan viileässä kammiossa".
25 Hijeh chun chomkhat set angah un, ahinlah phat sotthimtah anga vangun lengpa chu ahungdoh deh tapon, hichun atijaovin akot-heh chu agala tauvin ahileh, amahon kotchu ahon phat’un, apupau chu athisa lhonga kijam agamudoh tauvin ahi.
Sitten he odottivat kyllästyksiin asti, mutta kun hän ei sittenkään avannut yläsalin ovia, ottivat he avaimen ja avasivat itse. Ja katso, heidän herransa makasi kuolleena lattialla.
26 Lhacha hochu ageisangle kah uchun Ehud chu ajamdoh in song milim kisem lamchu ahopa in Seirah lam-ah ajamdoh tan ahi.
Mutta Eehud oli paennut heidän vitkastellessaan; hän oli jo päässyt jumalankuvien ohi ja pakeni Seiraan.
27 Ama Ephraim thinglhang gam alhunphat in Ehud chun gal kona ding sumkon amuttan, hichun Israel mi honkhat chu thinglhanga kon in apuisuh in
Ja sinne tultuaan hän puhalsi pasunaan Efraimin vuoristossa. Silloin israelilaiset laskeutuivat hänen kanssaan vuoristosta, ja hän heidän etunenässään.
28 “Neijuiyun,” ati, “Ajeh chu nagal miho Moab mite chunga hi Pakaiyin galjona napeh'u ahitai,” ati. Hijeh chun amahon ajuiyun, Moab akona Jordan vadung galkaina palmun jouse chu atouphauvin koimacha agal kaisah pouvin ahi.
Ja hän sanoi heille: "Seuratkaa minua, sillä Herra antaa teidän vihollisenne, mooabilaiset, teidän käsiinne". Silloin he laskeutuivat hänen jäljessään alas, valtasivat mooabilaisten tieltä Jordanin kahlauspaikat eivätkä päästäneet ketään yli.
29 Amahon Moab mite chu akisat peuvin amaho lah'a ahat pen hole galsat themcheh ho khatcha jong sohcha louhel in, mihem sangsom athat’un ahi.
Ja he voittivat silloin Mooabin, lähes kymmenen tuhatta miestä, kaikki voimakkaita ja sotakuntoisia miehiä; eikä ainoakaan päässyt pakoon.
30 Hiti chun Israelten Moab’te chu anajou’un gamsung achun kum somget jen chamna ana um-in ahi.
Niin täytyi Mooabin silloin nöyrtyä Israelin käden alle. Ja maassa oli rauha kahdeksankymmentä vuotta.
31 Ehud nungin Anath chapa Shamgar chun Israelte ana huhdoh in, aman bongchal khagu mangcha in khatvei chu Phillistinete mi jagup anathat in ahi.
Hänen jälkeensä tuli Samgar, Anatin poika. Hän surmasi filistealaisia kuusisataa miestä häränpistimellä; hänkin vapautti Israelin.
