Matthew 22
1 Yesu wuba yolukila diaka mu zinongo. Wuba kamba:
Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen:
2 —Kipfumu ki Diyilu kidedikini banga ntinu wumosi wusadisa nyengo mu diambu di dikuela di muanꞌandi wubakala.
Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa,
3 Wutuma bisadi biandi mu kuenda tedi batu bobo batumusu ku nyengo; vayi batu beni bamanga kuawa kuiza.
Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla.
4 Wubuela tuma diaka bisadi binkaka ayi wuba kamba: “Lukamba kuidi batu bobo batumusu ku nyengo ti mbeni kubika bidia; phondisidi zingombi ziama ayi bibulu biama bi mafuta; bima bioso bikubimini. Yizanu ku nyengo dikuela!”
Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin!
5 Vayi batu bobo batumusu bamona mambu beni maphamba, bosi kadika mutu wuyenda kuandi: Wumosi ku tsolꞌandi, wunkaka ku kita kayenda.
Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa.
6 Bobo basiala; bakanga bisadi biandi; babayamisa ayi babavonda.
Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat.
7 Buna ntinu wufuema ngolo ayi wufidisa masodi mandi mu vonda mimvondi beni ayi muvika divula diawu.
Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti.
8 Bosi wukamba bisadi biandi: “bidia bi nyengo wu dikuela bikubimini. Vayi batu batumusu basi bafuana ko.
Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset.
9 Diawu yendanu mu ziphambu zi zinzila, tumisanu batu boso lummona muingi biza ku nyengo wu dikuela.”
Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin.
10 Bisadi biyenda mu zinzila ayi bakutikisa batu boso bobo bamona; batu bamboti ayi bambimbi ayi nzo yi nyengo wu dikuela yiwala.
Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista.
11 Ntinu bu kakota mu tala batu bobo baba mu nzo yi nyengo, wumona mutu wumosi wukambu vuata minledi mi nyengo wu dikuela.
Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla.
12 Buna wunyuvula: “A nkundi ama! A buevi kotidi vava ngeyo kambulu vuata minledi mi nyengo wu dikuela?” Vayi mutu beni kasia baka divutula ko.
Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni.
13 Buna ntinu wukamba bisadi biandi: “Lunkanga malu ayi mioko; lunloza ku nganda kuidi tombi, kuna kuidi bidilu ayi nkuetosolo wu menu.”
Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
14 Bila batumusu badi bawombo vayi bobo basobulu badi bafioti.
Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.
15 Buna Bafalisi bayenda ayi bafindana ziphaka bawu na bawu mu tomba diluaku di buidila Yesu mu mambu momo kalenda tuba niandi veka.
Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat.
16 Bamfidisila minlonguki miawu ayi batu ba dikabu di Elode. Batuba: —A Nlongi, tuzebi mboti ti ngeyo widi mutu wuntubanga kiedika, weta longa nzila yi Nzambi mu kiedika ayi wumonanga mutu boma ko bila wutalanga bizizi bi batu ko.
Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.
17 Wutukambi buabu kani buevi wumbanza mu diambu diadi: minsua midi mu futa phaku kuidi Sezali voti nana?
Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei?
18 Vayi Yesu wuzaba mayindu mawu mambimbi ayi wutuba: —A bankua mayuya, bila mbi lukumfiedila e?
Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua?
19 Mbonisanu zimbongo ziozi lumfutilanga phaku! Buna bannatina denali kimosi.
Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan.
20 Bosi wuba yuvula: —Zizi kiaki kinani ayi bisono biabi bi nani e?
Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus?
21 Bavutula ti: —Bi Sezali. Buna Yesu wuba kamba: —Diawu luvana bi Sezali kuidi Sezali ayi bi Nzambi kuidi Nzambi!
He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.
22 Babo basimina buwombo bu bawa bobo; bambika ayi bayenda kuawu.
Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois.
23 Muna lumbu beni kuandi, Basaduki, bobo beti tuba ti batu bafua balendi fuluka ko, bayiza kuidi Yesu ayi banyuvula:
Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä,
24 —A Nlongi, Moyize wukamba ti bakala dikuela bu kafuidi, enati kasi buta bana ko buna khombꞌandi kafueti vinginina nketo wowo kabikidi muingi kabutila khombꞌandi wufua bana.
Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen.
25 Vayi tuba ayi tsambuadi di bakhomba zi babakala. Muana wutheti wukuela nketo, wufua ayi kasia buta bana ko. Wubika nketoꞌandi kuidi khombꞌandi.
Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä.
26 Buawu bobo buvangimina kuidi khomba yoyo yimmuadi ayi yintatu nate kuidi yoyi yi tsambuadi.
Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti.
27 Ku nzimunina nketo beni mamvandi wufua.
Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo.
28 A buna mu lumbu ki mfulukulu nketo beni wela ba wunani mu bawu tsambuadi bila bawu boso bankuela e?
Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet.
29 Yesu wuba vutudila: —Lulembo kukivuni bila lusi zaba Masonoko ko ayi lusi zaba ko lulendo lu Nzambi.
Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa.
30 Ku nzimunina yi mfulukulu. Batu balendi buela kuelana ko ayi kuedusu ko vayi bela ba banga zimbasi mu Diyilu.
Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa.
31 Vayi mu diambu di mfulukulu yi bafua, lutengi ko mambu ma lukamba Nzambi:
Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo:
32 Minu ndidi Nzambi yi Abalahami, yi Isaki ayi yi Yakobi e? Nzambi kasi Nzambi yi batu bafua ko vayi Nzambi yi batu badi moyo.
Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien.
33 Nkangu wu batu bu wuwa bobo basimina ngolo mu malongi mandi.
Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa.
34 Bafalisi, bu bawa ti Yesu kangisidi miunu mi Basaduki, bakutakana va kimosi.
Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen.
35 Buna wumosi mu bawu wuba nlongi wu mina, wuyiza kumfiela. Buna wunyuvula:
Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi:
36 —A Nlongi! A Muina mbi wulutidi mu Mina mioso e?
Mestari, mikä on suurin käsky laissa?
37 Yesu wumvutudila: —Zola Pfumu Nzambi aku mu ntimꞌaku woso, mu muelꞌaku woso ayi mu mayindu maku mamo.
Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs:
38 Wowo muina wulutidi ayi wawu wutheti.
Tämä on ensimäinen ja suurin käsky.
39 Wummuadi wudedikini banga wowo wutheti wawu wawu: Zola ndiaku banga bu weta kukizodila ngeyo veka.
Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.
40 Mina mioso ayi malongi ma mimbikudi madi mu Mina miami miodi.
Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat.
41 Bafalisi bu bakutakana va kimosi, buna Yesu wuba yuvula:
Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus,
42 —Buevi lumbanzila mu diambu di Klisto? Widi Muana nani e? Bamvutudila: —Widi Muana wu Davidi!
Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin.
43 Buna wuba kamba: —Buna buevi Davidi, mu lutumu lu Pheve, kantedila Pfumu e? Bila niandi wutuba:
Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen:
44 Pfumu wukamba kuidi Pfumuꞌama: Vuanda va koko kuama ku lubakala nate mbeni tula bambeni ziaku ku tsi bitambi biaku.
Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
45 Diawu, enati Davidi wuntedila “Pfumu” buna buevi kafueti bela muanꞌandi e?
Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?
46 Kadi mutu wumosi kasia nunga ko kumvutudila mvutu. Ayi tona lumbu beni, kadi mutu wumosi kasia buela nunga ko mu kunyuvula diaka biuvu.
Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä.
